Käsityövuoteni 2021

 Taas on yksi vuosi mennyt. Aika tarkastella mitä kaikkea vuoden aikana olen ehtinyt tehdä.

23 työtä

Vuonna 2021 tein vain 23 työtä. Kun vertaa sitä aikaisempiin vuosiin, niin se on aika vähän. Blogihistoriani aikana olen tehnyt aika tasaisesti noin 36 työtä vuodessa. Siitä siis jäätiin aika kauas. Tuttuun tapaan olen eniten neulonut yhteensä 17 työtä. Lisäksi olen virkannut 2 työtä (laukku ja peitto), ommellut 2 työtä (mekon ja housut) ja tein myös kaksi makrame-työtä (avaimenperä ja tyyny).

 

Eniten neuloin tänäkin vuonna sukkia, 11 paria (yksi valmistui vasta pari päivää sitten, enkä ole niitä ehtinyt vielä kuvata, joten ne jäivät pois kollaasista). Puseroita/mekkoja neuloin 4 kappaletta. Lisäksi neuloin yhden huivin ja yhden koristeen. Siis sukkia ja puseroita neuloin ihan perusmäärän, mutta kaikkea muuta olen neulonut vähemmän.

 

 

 

Suosikkeja

Omia suosikkejani tänä vuonna neulomistani jutuista on ehdottomasti Pohjantähti-mekko. Se on vain niin upea. Virkatuista suosikkini on Sophie's Universe -peitto. Muista töistä suosikikseni nousee Leinikki-makrametyyny.

Google analyticsin mukaan eniten katsottuja postauksia vuoden aikana ovat olleet makrame-avaimenperä ja Linnan portilla -sukat. Pohjantähti-mekko on tässä tilastossa sijalla kolme.

 

 

Lankavarasto pieneni

Lankaa kulutin tänä vuonna 7,156 kg (18 840 m). Se on tavallista enemmän, sillä yleensä kulutan vuodessa noin 5 kg lankaa. Siis vaikka kappalemäärä oli tavallista pienempi, niin langankulutus on ollut suurempaa. Siitä voisi päätellä, että tänä vuonna tein tavallista suurempia töitä. Ja aivan oikein. Mahtuihan tänä vuonna valmistuneisiin neulottu mekko ja virkattu sängynpeite. Langanostokaan ei pahasti tänä vuonna karannut lapasesta ja lankavarastoni pieneni tänä vuonna joka 2 kilolla. Siihen voi jo olla tyytyväinen. 

 

 

Muuta

Vuosi alkoi tutusti Sukka-Finlandia kisalla. Siihen kisaan neuloin 5 paria sukkia. Keväällä oli kiirettä lähestyvän tohtorinväitöksen kanssa ja sitä varten ompelin itselleni mekon, virkkasin laukun ja neuloin varalle villatakin (jota en sitten tarvinnutkaan). Loppukesästä taas oli perinteisesti Anna Johannan mysteerihuivin vuoro. Viime vuoden vuosikoostepostauksessa suunnittelin Pohjantähtimekkoa ja toivoin saavani Sophie's Universe peiton valmiiksi tänä vuonna. Ne molemmat valmistuivat. Lisäksi toivoin, että ehtisin ompelemaan enemmän. Ompelin kahden projektipussin sijaan kaksi vaatetta, joten kai voi sanoa, että ompelin enemmän.

 

 

Suunnitelmia vuodelle 2022

Päätin osallistua ensi vuonna make nine haasteeseen. Siinä vuoden alussa valitaan yhdeksän mallia, jotka olisi tarkoitus toteuttaa tulevan vuoden aikana. Minun valintani kokosin alla olevaan kollaasiin. Siinä on ensimmäisellä rivillä Kate Gilbertin Bird in Hand, Sari Nordlundin Hortensia ja Vattuniemi, toisella rivillä SammiLynnin Daughter Heir, Sarah Schiran Here We Gnome Again ja Kitman Figueroan Elix ja kolmannella rivillä Bev Elicerion Hourglass, Brenda Patipan Tribute ja alfa knitsin wrapped pullover. Katsotaan vuoden päästä montako näistä olen neulonut. 

 

 

Muissa suunnitelmissa on myös suunnitella itse neuleita. Yksi neuletakki-idea on pyörinyt mielessä kesästä asti ja jos sen saisi ensi vuonna toteutettua. Ja toivottavasti ehdin myös muutakin tekemään kuin vain neulomaan.

 Tällaisia suunnitelmia siis ensi vuodelle. Hyvää Uutta Vuotta 2022 kaikille!

Crush

 Kuten Krumeluuri-sukkien yhteydessä mainitsin, olen innostunut patentin neulomisesta. Olen jo pitkään haaveillut patenttineulepuserosta. Mallikin oli jo valmiiksi katseltuna, Anna Johannan Crush. Nyt tänä syksynä viimein tilasin langat siihen ja kun Krumeluuri-sukissa pääsin patentin makuun, aloitin Crushin heti niiden perään. 

 

Crushissa vartalo-osa ja kaulus on patenttia. Olkapäiltä alkavat palmikot, jotka jatkuvat hihansuihin asti. Muuten hihat ovat sileää neuletta, mitä nyt hihansuissa on resorit. Hiukan muokkasin mallia itselleni mieleisemmäksi. Ohjeessa edessä olevaa patenttikuviota toistettiin vain pari kertaa. Minä tykkäsin sen neulomisesta niin paljon, että jatkoin sitä ihan helmaresoriin asti. Sen takia jätin myös mallissa olleet taskut pois.  

Langaksi valitsin Tukuwool DK:n, jota halusin kokeilla heti kun kuulin siitä. Sillä Crushista tulikin erittäin muhkea ja lämmin.

Hiukan epäilin tuliko kauluksesta liiankin pitkä ja muhkea, mutta pakko sanoa, että on se kylmemmillä ilmoilla aika ihana. Puserosta tuli siis juuri ihanan lämmin kääriytymispusero koville pakkasille, eli juuri sellainen mistä haaveilin. Toivottavasti pakkasia riittää, että tälle on käyttöä.

 Crush:

Ohje: Crush by Anna Johanna

Tekniikka: neulominen

Kategoria: pusero

Koko: S

Puikot: 5 mm

Lanka: Tukuwool DK värissä ujo 435 g

Tekoaika: 8.11.-19.12.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Crush

Sukat isälle

 Isän joululahjasukkiin yritin käyttää lankavarastostani löytyneen ruskean Janne-kerän ja ostamani vaalean ruskeat 7 veljestä kerät. Malliksi valikoitui jonostani Sukka nro 21 Kerstin Balken kirjasta Villasukkien uudet kuviot.

Aika soveltavasti minä taas tuota ohjetta käytin. Lankani oli paksumpaa kuin ohjeessa, joten silmukkamäärät päätin oman pääni mukaan. Kirjoneuletta oli mallissa ihan koko varren mitalta, mutta minulla ei ollut tarpeeksi ruskeaa, että olisin voinut neuloa kirjoneuletta niin pitkästi. Vaa'an kanssa tarkkailin milloin noin puolet ruskeasta kerästä on käytetty ja lopetin kirjoneuleen silloin. Muuten neuloin sukan vaalean ruskealla loppuun. 

Kun sain toiseen sukkaan neulottua saman verran kirjoneuletta, totesin, että ruskeaa lankaa oli vielä aika paljon jäljellä. Vaaka siis oli valehdellut minulle. Hiukan miettittyäni päätin neuloa vielä ennen kärkikavennuksia pari mallikertaa kirjoneuletta. Kokeilin sitä ja se näytti niin hyvälle, että piti sama tehdä toiseenkin sukkaan. Vähän sitä ruskeaa jäi vielä yli, mutta ei paljon. Kuinka paljon sitä 7 veljestä sitten jäi yli onkin jo sitten aivan toinen tarina.

Isän sukat

Ohje: Sukka nro 21 by Kerstin Balke kirjasta Villasukkien uudet kuviot

Tekniikka: neulominen

Koko: 43

Puikot: 3.5 mm

Lanka: Gjestal Janne tumman ruskea 40 g ja Novita 7 veljestä hiekka 117 g

Tekoaika: 4.-18.10.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Iskän sukat 2021

Rikottu helmineule sukat

 Kun sain Sophie's Universe sängynpeite projektin valmiiksi, kävin läpi mitä on jäljellä 7 veljeksen paksuisista langoistani. Sieltä löytyi vajaat kerät mustaa, tummanharmaata ja tummanruskeaa Jannea. Päätin, että kaytän ne tänä vuonna isän ja veljen joululahjasukkiin. Kaveriksi niille ostin vaalean harmaata, harmaata ja vaalean ruskeaa 7 veljestä. Nokkela veto ostaa ensimmäiseksi 400 grammaa uutta lankaa, kun yrittää pienentää lankavarastoa.

Veljen sukkiin valitsin malliksi Broken Seed Stitch -sukat. Päävärinä vaalean harmaa ja kontrastiväreinä raidoittaen mustaa, tumman harmaata ja harmaata. Alkuperäinen suunnitelmani oli laittaa raidat tummuusjärjestykseen mustasta tumman harmaan kautta harmaaseen. Mutta eihän se toiminut sitten yhtään. Musta ja tummanharmaa olivat sävyiltään niin lähellä toisiaan, että ne eivät erottuneet toisistaan ollenkaan. Ratkaisuksi keksin, että mustien ja tumman harmaiden raitojen väliin tulee aina raita harmaalla. 

Sukista tuli jopa hienommat kuin odotin. Mutta miten se 7 veljestä varaston tyhjennys. No, ostamani vaalean harmaa lanka kului melkein kokonaan, mutta ostamastani harmaasta kerästä jäi reippaasti yli. Ja ne musta ja tumman harmaa Janne, joista alunperin yritin päästä eroon. Niitäkin jäi vielä noin puolet jäljelle. Pitäisiköhän käydä ostamassa vielä yksi kerä vaalean harmaata, niin voisin neuloa toiset samanlaiset sukat?

Rikottu helmineule -sukat

Ohje: Broken Seed Stitch Socks

Tekniikka: Neulominen

Kategoria: Sukat

 Koko: 45 

Puikot: 3.5 mm

Lanka: Novita 7 veljestä jäkälä (047) 97 g, kallio (048) 28 g, Gjestalin Janne musta (401) 17 g ja tumman harmaa (427) 15 g

Linkki Ravelryn projektiin: Broken Seed Stitch Socks

Tonttu Matti Myöhänen

 Katselimme siskon kanssa Suomen kaunein koti joulukodit ohjelmaa ja huomasimme, että aika moni siinä ohjelmassa kertoi hommaavansa joka joulu yhden uuden koristeen. Aloimme pohtia pitäisikö meidänkin tehdä niin. Ehdotin, että mitä jos alkaisin neuloa joka vuosi uuden tontun. Olen jo pitemmän aikaa ihastellut Sarah Schiran tonttuja ja näytin niitä siskolleni. Hän innostui ja usutti minut neulomaan tontun. 

Vähän kiire tuli tämän kanssa, kun ensin halusin neuloa valmiiksi keskeneräisen puseron. Se tuli valmiiksi sunnuntaina ja heti samana iltana kaivelin lankavarastostani sopivat langat tonttuun. Sisko valitsi malliksi Gnome Pun Intended. Ohjeessa oli käytetty fingering tai worsted paksuisia lankoja, mutta minä löysin sopivan väriset langat sport vahvuisista langoista. Ajattelin, ettei langanpaksuudella ole tällaisen koristeen tapauksessa niin väliä ja olin ihan oikeassa. Hyvän näköinen tonttu syntyi näilläkin langoilla ja fingering paksuisen langan ohjeella.

Annoin tälle tontulle nimeksi Matti Myöhäsen. Se on taas lähtenyt vähän liian myöhään liikkeelle. Hattukin on vähän rutussa ja parta sotkussa. Mutta ehti se kuitenkin juuri ja juuri ajoissa tälle vuodelle. Tämän neulominen oli kyllä niin hauskaa, että ehkä tästä tuli perinne. Ensi vuonna voisi kyllä aloittaa neulomisen vähän aikaisemmin, ettei tule niin kiire kuin Matin kanssa. Nyt voi kuitenkin rauhoitua joulun viettoon. Ensi viikolla esittelen täällä blogissa neulomani joululahjat ja luultavasti aiemmin mainitsemani puseronkin. Ja perinteinen vuosikatsauskin on luvassa. Nyt kuitenkin toivotan oikein rentouttavaa joulua kaikille!

Matti Myöhänen:

 Ohje: Gnome Pun Intended

Tekniikka: neulominen

Kategoria: Koriste

Puikot: 3 mm ja 3.5 mm

Lanka: Hjertegarn Machu tummanpunainen 16 g, Novita Nalle Four Seasons Talvi 15 g ja Regia 6-fadig valkoinen 3 g

Tekoaika: 19.-22.12.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Matti Myöhänen

Krumeluuri

 Ihastuin heti, kun Anna Johanna esitteli uutta patenttineuleista sukkamalliaan. Siispä ilmoittauduin testineulomaan mallin ja pääsin mukaan. Langaksi valitsin Novitan Venlaa. Violettia minulla oli jo valmiiksi ja vaaleanpunaista kävin ostamassa  kerän näitä sukkia varten.

 

 

Tämä sukkamalli on nerokas. Ensin neulottiin varret joustinneuleella, jonka jälkeen vaihdettiin kaksiväriseen patenttiin. Samalla sukan etuosassa tehtiin kaunista pitsikuviota, kun taas takana silmukoita kavennettiin. Se nerokkuus taas tuli esiin, kun päästiin nilkkaan. Silloin sukan takaosassa alettiin neuloa yksiväristä sileää ja etuosassa jatkettiin kaksiväristä patenttia. Tällä tavalla jatkettiin ihan sukan kärkikavennuksiin asti. Koska etuosan patenttikuvio työntyy pitemmälle kuin takaosan sileäneule, kärkikavennukset tehtiin lyhennetyin kerroksin, niin että pituutta tulee lisää vain jalan alapuolelle. Tällä tavalla patenttineule jatkuu ihan sukkien kärkiin asti. 

Minulla oli suurimmat ongelmat tämän mallin kanssa ensimäistä sukan vartta neuloessani. Ongelmani eivät kyllä johtuneet ohjeesta vaan ihan omasta tyhmyydestäni. Ensimmäisen kerran jouduin purkamaan sukkaa, kun kuvittelin osaavani mallineuleen ulkoa, mutta neuloin sen sitten kuitenkin väärin. Tietenkin huomasin sen vasta, kun melkein koko varsi oli valmis. Ei muuta kuin purkamaan ja neulomaan varsi uudelleen. Kun jälleen alkoi sukan varsi olla valmiina, totesin, että olisin halunnut siitä pidemmän. Että pohjekavennukset osuisivat oikeaan kohtaan jouduin jälleen purkamaan pohjekavennusten alkuun asti. Oikeastaan siis neuloin näihin sukkiin varret yhteensä 4 kertaa. Onneksi toisen sukan varsi ja sukkien terät sain neulottua ilman ongelmia. 

 

Sukista tuli upeat. Ja vaikka tämä sukkamalli näyttää aika haastavalta oli se yllättävän helppo, varsinkin jos patenttineule on entuudestaan tuttua. Patentin neulominenkin oli vaihteen vuoksi kivaa. Innostuin siitä niin paljon, että seuraavaksi puikoille hyppäsikin patenttineulepaita, josta olen haaveillut jo jonkin aikaa. Jos sinuakin innostaisi neuloa patenttia niin näiden Krumeluuri-sukkien ohje on julkaistu tänään. Suosittelen ohjetta lämpimästi jos patentin neulominen on yhtään tuttua.

Krumeluuri:

Ohje: Krumeluuri by Anna Johanna

Tekniikka: neulominen

Puikot: 2.25 mm

Lanka: Novita Venla lupiini (764) 80 g ja omenankukka (505) 46 g

Tekoaika:15.10.-7.11.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Testknit Krumeluuri

Gothic Spire -sukat

Olen viime viikkoina neulonut joululahjoja. Niille hetkille, kun lahjojen saajat ovat paikalla kaipasin kuitenkin jotain pientä ja kivaa neulottavaa. Siksi palasin pitkästä aikaa neulomaan Cookie A:n sukkia. Minulla on vielä monta kivaa mallia häneltä neulomatta varsinkin Sukkia. Rakkaudella. -kirjasta. Tällä kertaa vuoroon pääsi Gothic Spire -malli.

Tämä malli ei kirjan kuvissa oikein mielestäni pääse oikeuksiinsa. Vuosien varrella olen kuitenkin blogeissa ja muualla Internetissä nähnyt kivoja toteutuksia mallista. Valitsin langaksi yksivärisen ja vaalean Kettuyarnsin Everyday Sock Merinon värissä Dusty Rose, jotta kaunis pitsikuvio pääsee kunnolla esille.

Tämän sukkamallin suurin erikoisuus taitaa olla pitsineuleessa tehtävät langan kietomiset silmukoiden ympärille, joiden avulla pitsiin syntyy (minun mielestäni) kukkaa muistuttava kuvio. Langan kietominen silmukoiden ympärille oli aika hidasta varsinkin, kun en jaksanut kaivaa palmikkopuikkoa avuksi. Siksi jouduin siirtelemään silmukoita edestakaisin puikolta toiselle. Olikin aina ihanaa, kun välillä pääsi posottelemaan pitsiä ilman silmukoiden kietomista.

Muuten sukista ei mitään ihmeellistä ollutkaan, ihan perus pitsisukat. Kantapääkin oli suosikkini ranskalainen kantapää. Kuitenkin (tai ehkä juuri sen takia) näiden neulominen oli mukavaa ja reuntouttavaa. Ei tarvinnut pohtia mitä pitää tehdä seuraavaksi ja haluaisinko tehdä jotain toisin. Vaikka yleensä tykkään haastaa itseäni on välillä mukava tehdä jotain tällaista helppoa ja rentouttavaa.

Gothic Spire

Ohje: Gothic Spire by Cookie A. kirjasta Sukkia. Rakkaudella

Tekniikka: Neulominen

Koko: M

Puikot: 2.25 mm

Lanka: Kettu Yarns Everyday Merino Sock värissä Dusty Rose 75 g

Tekoaika: 17.9.-15.10.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Gothic Spire

Makrame tyyny

 Aikaisemmin tänä vuonna kokeilin makramea avaimenperään. Ja heti perään kesällä aloitin makrametyynyn, johon hankin tarvikkeet viime vuonna. Kudetta tyynyä varten leikatessa oli vähän tunne, että hyppäsin  heti syvään päähän. Niitä kudepätkiä, kun tarvittiin jopa 64 kappaletta. Niitä leikellessä meni hiukan aikaa.

Itse tyynyn solmeilu oli hurjan hauskaa, eikä edes kovin vaikeaa. Koko tyynyä varten tarvittiin vain kolmea eri solmua: surmansilmukkaa, jolla langat sidottiin tankoihin solmeilua varten, kaksoistasosolmua, jolla pääosa tyynyä solmittiin ja merimiessolmua, jolla tyynyn päät solmittiin yhteen. Langat jaettiin kahdelle eri tangolle ja solmuja tehtiin spiraalimaisesti niin, että lopussa auki oli vain ylä ja alareuna (tai käytännössä sivureunat).

Solmin tyynyn valmiiksi parissa viikossa heinäkuussa, mutta sitten tyyny jäi tauolle pariksi kuukaudeksi. Silloin oli kiire poimia marjoja ja samalla pohdin, mistä saisin sisätyynyn. Lopulta ompelin sen vanhasta ja lakanasta ja äidiltä löytyi vanua sen täytteeksi. Sen jälkeen, kun tarvikkeet sisätyynyyn löytyi, loppu sujui nopeasti. Sisätyynyn ompelussa ei kauan nokka tuhissut ja sitten jäljellä olikin vain tyynyn päiden hapsujen solmiminen yhteen ja hapsujen tasoitus. 

Hapsuista en ihan tasaisia saanut, mutta käytännössä ne taitavat olla suurimman osan ajasta ihan sotkussa, joten kukaan ei varmaan edes huomaa pientä epätasaisuutta. Muuten kyllä tykkään tyynystä. Koristetyynyjä meidän asunnossa ei vielä olekaan yhtään, joten olikin jo korkea aika tehdä ensimmäinen.

Makrametyyny:

Ohje: Leinikki-makrametyyny by Sanna Peltoluhta, Lankava

Tekniikka: makrame¨

Koko: 45 cm x 45 cm

Lanka: Paulina punoskude pinkki 1614 g

Tekoaika: 8.7.-7.10.2021 

Floralia sukat

 Kesällä siskoni kehui hänelle neulomiani Meduusa ja Nightingale sukkia, että ne ovat mukavan tuntuiset jalassa. Näitä sukkia yhdistävä tekijä on niissä käytetty lanka. Molemmissa olen käyttänyt Viking of Norways merkkistä Nordlysiä. Kun sisko vielä halusi uudet sukat kyseisestä langasta, ei auttanut muu kuin tilata sitä. Malliksi valikoitui Nightingalen suunnittelijan toinen malli Floralia.

Ohje oli mielestäni vähän ärsyttävä. Minulla on nykyään tapana lukea sähköisiä ohjeita kännykältä Knit Companion sovelluksella. Tässä ohjeessa tekstit ja kaaviot olivat eri tiedostossa, joten niiden välillä joutui sitten hyppimään, mikä oli aika hidasta. Onneksi aika pitkälle pärjäsi pelkästään kaavioiden avulla. Ja aika paljon minä muokkasin mallia itselleni mieleisemmäksi. Esimerkiksi kärjen muokkasin pyöreämmäksi lisäämällä aluksi silmukoita joka kerroksella. Lisäksi kiila- ja pohjelisäykset tein aikalailla oman mielen mukaan. Kantapään tein ohjeen mukaan, mutta siitä tuli aika iso. Nyt en kuitenkaan jaksanut alkaa miettimään miten siitä olisi saanut pienemmän.

Malli oli aika haastava ja koko ajan sai kaaviota seurata. Pitkiä langanjuoksujakin oli paljon. Tikapuu-tekniikka olikin loistava tekniikka langanjuoksujen sitomiseen tässä mallissa. 

Sukista tuli kivat ja tuntui ne siskollekin kelpaavan. Sisko myös huomasi, että sukista tuli ihan minun väriset ja siinä hän on aivan oikeassa. Hänen onnekseen hänellä on isompi jalka kuin minulla. Nämä sukat ovat siis minulle hiukan liian isot. Muuten nämä olisivat kyllä kelvanneet omiin jalkoihinikin.

Floralia:

Ohje: Floralia by Vintage Purls

Tekniikka: neulominen

Kenelle: siskolle

Puikot: 2.5 mm

Lanka: Viking of Norway Nordlys Musta (903) 91 g ja Blue Cerise (970) 83 g

Tekoaika: 4.8.-16.9.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Floralia

Sophien universumi

Sophie's Universe peiton ohje julkaistiin pala kerrallaan vuonna 2015. Silloin seurasin peiton etenemistä sivusta, mutta malliin ihastuin jo silloin. Pari vuotta sitten halusin uuden sängynpeitteen ja päätin virkata sitä varten juuri Sophie's Universe-peiton. 

Peitto alkoi jämälankatyönä, johon oli tarkoitus upottaa mahdollisimman paljon 7 veljestä ja muita vastaavan paksuisia jämälankoja varastostani. Alussa se toimi hyvin, kun kerrokset eivät olleet kovin pitkiä. Mutta kerros kerrokselta ne pitenivät ja lopulta jouduin ostamaan myös aika paljon uusia lankoja peittoa varten. Valitsin peiton vallitsevaksi väriksi violetin ja siksi käytin paljon 7 veljeksen syreeni ja munakoiso sävyjä. Projektin pitkittyessä jännitin aina uuden lankakartan ilmestyessä vieläkö kyseiset sävyt ovat mukana. Tämän vuoden alussa ne sitten poistuivat lankakartasta. Hiukan paniikissa hamstrasin sitten niitä värejä, kun niitä vielä vastaan tuli. Onneksi löysin niitä tarpeeksi, että ne riittivät vielä peiton reunukseenkin. Ja kumpaakin väriä jäi vain vajaa kerällinen yli. 

Vuosina 2017-2018 virkkasin Kalevala peiton ja samalla opin paljon uutta virkkaamisesta. Siitä oli paljon hyötyä tämän projektin kanssa sillä aika lailla kaikki käytetyt virkkaustekniikat olivat jo tuttuja. Mutta aika monta erilaista tekniikkaa tähänkin peittoon mahtui. 

Halusin peitosta nimenomaan sängynpeitekokoisen ja siksi virkkasin keskusneliön jälkeen pienempiä ekstrapaloja 62 kappaletta. Tai oikeastaan jouduin virkkaamaan ekstrapaloja 63 kappaletta. Ekstrapaloja, kun oli kahta eri mallia ja halusin, että joka toinen pala on toista ja joka toinen toista mallia. Ensin virkkasin molempia paloja saman verran. Kun sitten suunnittelin missä järjestyksessä kiinnittäisin palat yhteen huomasin, että en saa paloja haluamaani järjestykseen, jos en virkkaisi vielä yhtä palasta niin, että toisenlaisia palasia on kaksi enemmän kuin  toisia. Yksi virkattu palanen siis jäi tästä peitosta yli. Palojen värit mietin niin, että toisen mallin  palat ovat enemmän punasävyiset ja toisen malliset sinisävyiset. Näihin paloihin oli hyvä upottaa kaikki pienet jämälankanöttöset.

Kun kaikki palaset oli yhdistetty virkkasin vielä koko peiton ympäri reunuksen. Siinä vaiheessa peitto oli jo niin iso, että sen käsittely oli jo hieman hankalaa. Puhumattakaan siitä, että oli kesä ja lämmintä. Vuoden 2020 kesällä pidin suosiolla peitonvirkkauksesta hiukan taukoa, mutta viime kesänä peiton valmistuminen oli jo niin lähellä, että kuumuudesta huolimatta virkkasin vain eteenpäin. Kesän aikana sain peiton virkkauksen osalta valmiiksi, mutta totesin sen tarvitsevan vielä pingotusta. Sille sopivan paikan löytämänen oli kuitenkin hankalaa ja siksi sen tekeminen jäi useammaksi viikoksi. Vasta viime viikolla, kun sain olla pari päivää yksin kotona, sain pingotettua peiton ja nyt se on viimein käytössä.

Melkein kaksi vuotta peiton virkkaamiseen meni, mutta lopputulos on upea. Ja lankavarastostanikin katosi mukavasti vanhoja keränloppuja. 7 veljeksen paksuisia lankoja jäi jäljelle vain pari peittoa varten ostamaani vajaata kerää sekä pari keränloppua, jotka eivät väreiltään peittoon sopineet. Lankaa kului yhteensä lähes 4 kiloa. Kyllä tämä projekti oli kaiken vaivan arvoinen.

Sophie's Universe -peitto

Ohje: Sophie's Universe CAL by Dedri Uys

Tekniikka: virkkaaminen

Lanka: Novita 7 veljestä, Gjestal Janne, Novita Suomivilla ja muita vastaavan paksuisia lankoja yhteensä 3897 g

Virkkuukoukku: 5 mm

Koko: n. 200 cm x 240 cm

Tekoaika: 20.11.2019-14.9.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Sophie's Universe

Jännittävä Kajo mysteerihuivi

Varma syksyn merkki on Anna Johannan mysteerihuivi. Olen ollut mukana joka vuosi ja nyt on neulottu jo Shake it up, Hummingbird ja Entanglement. Pakko siis oli tänäkin vuonna lähteä mukaan neulomaan Kajoa. Tänä vuonna tilasin huivia varten kootun lankasetin. Minun valitsemani väriyhdistelmän nimi on Nocturnal Neptune.

Anna Johannan mysteerihuivit ovat siitä kivoja, että ne ovat hyvin yllätyksellisiä. Niin tänäkin vuonna. Huivi alkoi aika tavanomaiseen tapaan neulomalla puoli ympyrä. Mutta sitten vaihdettiin yllättäen neulomissuuntaa ja samalla pääteltiin puoliympyrän silmukat. Puolivälissä väri vaihdettiin vaaleasta tummaan raidoittamalla jonkin aikaa molempia värejä. Tässä osiossa hauskinta oli, että aina kahden kerroksen värein heitettiin noppaa ja jos sai kuutosen seuraavat kaksi kerrosta neulottiin kontrastivärillä. Se oli jännittävää, vaikka välillä kuutosia ei meinannut tulla ollenkaan ja lopussa niitä tuli aivan liikaa, kuten kuvasta voi huomata (tummaan päähän tuli aika paksu lila raita).

Seuraavaksi huiviin neulottiin jännät siivekkeet toiseen päähän tummalla ja toiseen vaalealla langalla. Tässä vaiheessa piti olla tarkkana. Pienikin virhe silmukkamäärässä aiheutti sen, että silmukat loppuivat liian aikaisin. Ja jos teki virheen sitä ei tietenkään huomannut ennen kuin lopussa. Toisessa siivekkeessä minulta unohtui yksi lisäys, jonka onneksi pystyn korjaamaan lisäämällä yhden ylimääräisen kerran viimeisillä kerroksilla.

Kaiken tämän jännityksen jälkeen loppu huivi syntyi melko kivuttomastia. Ensin neulottiin kontrastivärillä kolmio rivi huivin alareunaan. Sitten pääväreillä neulottiin kivaa siksak-kuviota. Silmukat pääteltiin tuppilo päättelyllä ja samalla jokaisen alareunan huippuun neulottiin pieni lenkki.

Tänäkin vuonna valmis huivi on ihana. Ja tämä oli vielä kaikesta jännityksestä huolimatta tosi mukava neuloa. Varmasti olen mukana taas ensi vuonna neulomassa mysteerihuivia.

Kajo: 

Ohje: Kajo by Anna Johanna

Tekniikka: neulominen

Puikot: 3.5 mm

Lanka: Fru Valborg Merino Single värisetti Nocturnal Neptune, väri 1 90g, väri 2 79g ja väri 3 75g

Tekoaika: 6.8-6.9.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Kajo

Seleste teepaita

 Minä en yleensä ehdi mukaan mihinkään neuletrendeihin, vaan teen niitä aina monta vuotta muiden jälkeen. Nyt kuitenkin tapahtui sellainen ihme, että neuloin jotain mitä "kaikki muutkin" ainakin Instagramissa neulovat. Neuloin nimittäin Seleste-teepaidan.

Seleste teepaidassa on kaunis pitsikaarroke, jossa tehdään myös aika monta nyppyä. Kaarrokkeen neulominen olikin niiden takia aika hidasta. Mutta kun kaarroke valmistui loppu neule syntyi ihan huomaamatta.

Tykkään kovasti siitä miten paita aloitettiin putkimaisella aloituksella, jolla syntyy kaunis efekti, että silmukat jatkuvat nurjalle puolelle. Myös helman ja hihojen silmukoiden päättelyyn ehdotettiin sewn tubular bind off -tekniikkaa, jolla syntyy samanlainen efekti. Ne tekevät paidasta viimeistellyn näköisen.

Langaksi tähän paitaan halusin jotain lankaa, joka sisältää pellavaa. Vaihtoehtoja oli useampi, mutta lopulta päädyin Järbon Coliniin, koska sitä sai nettikaupasta, josta olin tilaamassa lankaa siskon sukkiin ja siinä oli vaihtoehtona tämä kaunis liila sävy. Lanka osoittautui aika pöllyäviksi. Neulottuani joka paikka oli täynnä pientä höytyvää. 

Olen ihaillut Sari Nordlundin neulemalleja jo kauan, mutta nyt minulla taitaa olla aika buumi menossa hänen malleistaan. Ensin valmistui Pohjantähti-mekko ja nyt heti perään Seleste teepaita. Moni muukin hänen mallinsa houkuttelisi, enkä ole vielä edes päässyt tutkimaan hänen uutta kirjaansa. Ehkä kuitenkin nyt seuraavaksi neulon jotain jonkun muun suunnittelemaa.

Seleste teepaita

Ohje: Seleste Tee by Sari Nordlund

Tekniikka: neulominen

Koko: 3

Puikot: 3.5 mm ja 3 mm resoreissa

Lanka: Järbo Colin usvainen liila (28109) 271 g

Tekoaika: 13.7.-4.8.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Seleste Tee

Reisitaskuhousut

 Keskeneräisten käsitöitteni valmiiksi saattaminen jatkui. Pohjantähti-mekon jälkeen ompelin valmiiksi housut, jonka kaavat leikkasin kankaasta jo helmikuussa. Ja näidenkin housujen ompelua aloin suunnittelemaan jo lähes vuotta aiemmin heti ohjeen ilmestyttyä Suuressa Käsityölehdessä 3/2020. Kankaankin hommasin jo silloin, mutta jotenkin niiden aloittaminen taas jäi.

En muista koskaan onnistuneeni kovin hyvin housujen ompelussa. Ajattelin, että ehkä tämä malli olisi riittävän yksinkertainen, että saisin käyttökelpoiset housut. Housuissa on takana kuminauhavyötäröllä, joten sen suhteen koko ei ollut niin tarkka, enkä joutunut ompelemaan vetoketjuja tai nappeja. Kiva yksityiskohta mallissa oli reisitaskut.

Ohje ei kuitenkaan ihan priimaa ollut. Reisitaskujen paikkaa en kaavasta kovasta etsimisestä huolimatta löytänyt. Siksi housut jäivät joksikin aikaa tauolle, kun taskut olisi pitänyt ommella paikalleen. Toinen ongelma oli kuminauhan pujottaminen takavyötärölle. Ohjeen mukaan tehtynä ainakin minun oli vaikea saada leveä kuminauha pysymään suorassa. Ja edelleen housuja päälle pukiessa se pyrkii menemään kierteelle. Täytyy hommata vähän käyttökokemusta, että voin päättää häiritseekö se niin paljon, että sille pitäisi tehdä jotain.

Aivan viimeiseen asti arvoin haluanko lahkeisiin ohjeen mukaisesti kuminauhat. Lopulta jätin ne pois. Minusta tuntuu, että suorat lahkeet olisi käytännöllisemmät.

Housuista tuli lopulta käyttökelpoiset. Ja hyvä niin, sillä uusille housuille olikin tarvetta.

Reisitaskuhousut

Malli: Housut by Kaisa Ojaniemi lehdestä Suuri Käsityö 3/2020

Tekniikka: Ompelu

Kangas: Hiukan joustava housukangas

Koko: 44

Tekoaika: 7.2.-16.7.2021