lauantai 28. syyskuuta 2019

Sopivan yllättävä Hummingbird

Osallistuin vuosi sitten Anna Johannan mysteerihuivin Shake it up neulontaan. Silloin oli niin hauskaa ja pidin lopputuloksesta, joten en epäröinyt hetkeäkään, vaan olin heti osallistumassa myös tämän vuoden mysteerihuivin neulontaan. Päätin jopa ostaa itselleni synttärilahjaksi huivin lankapaketin, kun ihastuin Candy Shop paketin väreihin.


Itse huivin neulonta oli aika yllättävää, mikä on tietenkin hauskaa mysteerihuiveissa. Heti ensimmäinen vihje yllätti, kun huivi aloitettiin tuon vaalean kolmion keskeltä. Eipä osannut siinä vaiheessa vielä arvata millainen huivista tulee valmiina.

Pidän siitä kuinka huivissa on erilaisia neulepintoja: ainaoikeaa, patenttia ja helmineuletta. Innolla aina odotti uutta vihjettä, että mitä sitä onkaan seuraavaksi luvassa. Vihjeiden julkaisutahtikin oli minulle juuri sopiva. Välillä sain edellisen vihjeen tehtyä juuri edellisenä iltana ennen seuraavan vihjeen julkaisua, välillä jäi muutama päivä aikaa neuloa jotain muuta. Kertaakaan en tänä vuonna jäänyt kuitenkaan jälkeen, vaan sain aina edellisen vihjeen tehtyä ennen uuden julkaisua.


Vaikka olenkin tässä moneen kertaan kehunut kuinka mukavan yllättävää tämän huivin neulominen oli, niin yhdeksännen vihjeen lopussa visioin jo miten toivoisin huivin jatkuvan viimeisissä vihjeissä. Olikin siis mukava huomata kuinka viimeiset vihjeet olivatkin juuri sellaisia kuin olin ajatellutkin.

Huivista tuli oikein kiva. Ja niin ihanan iso, tähän on mukava kääriytyä syksyn kylmyyttä pakoon. Ilmatkin kylmenivät juuri sopivasti huivin valmistuessa. Hiukan pohdin jätänkö ohjeen mukaiset tupsut tekemättä, mutta lopulta ne tein. Sainpas samalla tuon punaisen langan kulutettua loppuun, muita värejä jäi pienet kerät käytettäväksi johonkin muuhun.


Hummingbird:

Tekoaika: 16.8.-19.9.2019
Ohje: Hummingbird by Anna Johanna
Lanka: Martin's Lab Merino Singles Fairy dust 90 g, Mojito 80 g ja Candy shop 100 g
Puikot: 4 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Hummingbird

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Evora matto

Heti, kun ensimmäisen kerran sain käsiini Virkkurin kuosikirjan, ihastuin Evora kuosiin. Pakko oli saada matto sillä kuosilla. Uusille matoille tulikin tarvetta, kun muutin, joten hommasin kudetta ja aloin virkata, vaikka vähän hirvittikin. Suunnitelmissani kun ei ollut aivan pieni matto.


Kirjan matossa oli käytetty Paulina punoskudetta, mutta minä päädyin Lilli ontelokuteeseen. En enää muista miksi, sillä tilasin kuteet helmikuussa. Pääsin sillä kuitenkin suurin piirtein samaan tiheyteen kuin ohjeessa, joten mitään ongelmaa sen kanssa ei tullut.


Varsinkin alussa nautin maton virkkaamisesta. Kuvio oli juuri sopivan haastava pitämään yllä mielenkiintoa, mutta samalla niin looginen, että ohjetta ei tarvinnut katsoa ensimmäisen mallikerran jälkeen. Ja välillä piti pysähtyä ihastelemaan kuinka kaunis tuo kuvio on. Toki kasvaessaan maton virkkaaminen kävi raskaammaksi. Siksi oli hyvä, kun kesäloman vietin poissa maton luota niin sai välillä kädet levätä. Lopussa maton käsittely oli jo todella hankalaa. Tai kerroksen keskellä ei ollut ongelmia, mutta kerroksen vaihtaminen ja maton kääntäminen oli raskasta.


Alunperin suunnittelin virkkaavani maton kuusi mallikertaa pitkäksi. Mutta viidennen mallikerran lähestyessä loppuaan mallailin mattoa paikalleen ja totesin, että se alkoi jo olla tarpeeksi pitkä (ja aloin jo vähän väsyä maton kääntelyyn). Mutta kyllä siitä vain tuli ihana.

Seuraavassa kuvassa näkyy myös aiemmin tänä vuonna ompelemani verhot. Seuraavaksi jatkan tämän huoneen sisustamista virkkaamalla sängynpeitteen.

Evora-matto:

Tekoaika: 9.6.-26.8.2019
Malli: Evora by Molla Mills, kirjasta Virkkurin kuosikirja
Kude: Lankava Lilli ontelokude violetti 3875 g ja vaalea harmaa 2975 g
Koukku: 9 mm
Koko: n. 92 cm x 226 cm
Linkki Ravelryn projektiin: Evora Rug

torstai 1. elokuuta 2019

Empiretunika omin muokkauksin

Debbie Stollerin Sankarineulojan käsikirja on ollut minulla jo vuosia. Alusta asti minua on miellyttänyt siitä tämä Empiretunika. Ohjeessa on vain käytetty minun mielestäni liian paksua lankaa. Minulla ei olisi ollut käyttöä paksusta langasta tehdylle lyhythihaiselle tunikalle. Nyt päätin tehdä tilanteelle jotain. Olen opiskellut matematiikkaa yliopistossa, joten miksi en osaisi muokata mallia ohuemmalle langalle.


Langaksi ostin Novitan viskoosi-pellava sekoitetta Suvia. Tein sillä mallitilkun ja laskin sen perusteella kaikki silmukkamäärät ja kerrosluvut uudelleen. Ohjeessa tunika neulottiin perinteisesti alhaalta ylös etu- ja takakappale erikseen. Minä tietysti neuloin helman pyörönä kädenteille asti.

Kädenteille asti kaikki sujuikin oikein hyvin ja muuten aikalailla ohjeen mukaan. Mutta kun olin vauhtiin päässyt päätin muokata mallia hiukan enemmänkin. Mittailin itseäni ja valmiita puseroita ja niiden perusteella en kaventanut kädenteitä varten ihan niin paljon kuin ohjeessa. Lisäksi avarsin hiukan pääntietä, sillä se näytti osassa Ravelryn valmiissa projekteissa aika ahtaalta. Hiukan vähempikin olisi ehkä riittänyt, mutta ei tämä vielä liian avara ole.


Hihojakaan en sitten halunnut neuloa erikseen, vaan poimin kädenteiltä sopivan määrän silmukoita, muotoilin hihaa hiukan lyhennetyin kerroksin ja neuloin hihat ylhäältä alas. Tässä vaiheessa en katsonut ohjetta enää ollenkaan. Saumojakaan ei jäänyt lopulta yhtään ommeltavaksi yhtään, kun olkasaumat kiinnitin kolmen puikon päättelyllä.


Hiukan minua jännitti miten tämä onnistuu, kun en ennen ole näin suuria neuleita näin rohkeasti muokannut, mutta mielestäni onnistuin hyvin. Tunikasta tuli juuri sellainen kuin halusinkin ja se on sopivan kokoinen. Ehkäpä jossain vaiheessa uskaltaisin neuloa puseron ihan kokonaan omasta päästäni.


Empiretunika:

Tekoaika: 9.6-26.7.2019
Malli: Empiretunika (omin muokkauksin) by Tricia Royal kirjasta Stitch'n bitch Sankarineulojan käsikirja
Lanka: Novita Suvi värissä ukkonen (121) 500 g
Puikot: 4 mm ja 3,5 mm resoreihin
Koko: n. M
Linkki Ravelryn projektiin: Empire tunic

keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

Angee sukat

Äitini halusi lahjoittaa tädilleni villasukat syntymäpäivälahjaksi ja minä tarjouduin ne neulomaan. Ehdoksi asetin, että malli valittaisiin Ravelryn jonostani, sillä haluaisin sitä lyhyemmäksi. Valinnanvarasta ei ollut pulaa ja ei äiti lopulta osannut valita. Minä sitten ehdotin Angee sukkia Cookie A:n Suloisimmat sukat kirjasta. Taka-ajatuksena minulla oli se, että minulla on tavoitteena neuloa kaikki sukat tuosta kirjasta ja tällä tavalla saisin sitäkin projektia eteenpäin. Ehdotukseni meni läpi.



Äiti lahjoitti myös sukkiin langan, viininpunaista Roosanauha sukkalankaa. Pari viikkoa ennen sukkien deadlinea pääsin aloittamaan. Hiukan pelkäsin, että sukista tulisi epäsiistin näköiset, koska niissä on niin paljon joustinneuletta, josta en useinkaan saa kovin nättiä. Ensimmäisessä resorissa reunojen oikeat silmukat irvistävätkin rumasti. Mutta sitten huomasin, että neulomalla löysempää, joustinneuleesta tulee siistimmän näköistä. Alla olevassa kuvassa vasemmanpuoleinen on ensin neulottu sukka.



Muuten tein sukat täysin ohjeen mukaan, mutta varresta tein puoli mallikertaa ohjetta lyhyemmät, sillä ne alkoivat tuntua jo tarpeeksi pitkiltä. Ainakin minun jaloissani olisi varrensuut alkaneet kiristämään, jos olisin neulonut niistä yhtään pidemmät.



Nautin näiden sukkien neulomisesta. Mallineule oli ihanan loogista ja piti mukavasti mielenkiintoa yllä, niin kuin yleensäkin Cookie A:n sukissa. Ainoa huolestuttava asia oli deadline, joka läheni yllättävän nopeasti. Lopulta sukat valmistuivat pari päivää ennen sitä eli ihan hyvissä ajoin. Valmiit sukat yllättivät, sillä näistä tuli kivemman näköiset, kuin kirjan kuvien perusteella odotin. Ja enää viisi sukkaa neulomatta tuosta kirjasta (joista yhdet on jo aloitettu).


Angee sukat:

Tekoaika: 7.-18.7.2019
Ohje: Angee by Cookie A. Suloisimmat sukat kirjasta
Lanka: Pirkanmaan kotityön Roosanauha sukkalanka viininpunainen (61) 70 g
Puikot: 2.5 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Angee

keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Laskoshame

Tänä vuonna minuun tuntuu iskeneen jonkinlainen ompeluinnostus. Yleensä en vuodessa saa ommeltua kuin yksi tai kaksi juttua, jos niitäkään. Tämä vuosi on vasta puolessa ja jo nyt olen ommellut kangaskassin, useammat verhot ja nyt viimeisimpänä hameen.


Tämän hameen ohje oli Kotivinkissä 9/2018. Ihastuin malliin heti, kun näin sen. Eikä sen ohjekaan vaikuttanut vaikealta, joten se vaikutti juuri sopivalta minulle, kun en koe olevani kovin taitava ompelija (vielä). Kankaan hametta varten ostin jo viime kesänä. En kuitenkaan ehtinyt aloittaa ennen syksyä ja silloin ei hameen ompelu huvittanut. Nyt päätin, että täksi kesäksi pitää hameen valmistua.


Hameen kappaleet olivat kaikki suorakulmioita, joten kaavoja ei tarvinnut piirtää muuta kuin taskuihin, jotka olivat oma lisäykseni malliin. Etukappale laskostettiin sopimaan vyötärökaitaleeseen. Takaa hameen ulkonäkö hiukan yllätti, kun siitä ei ohjeessa ollut kuvaa. Takakappale nimittäin rypytettiin sopimaan vyötärökaitaleeseen. Taakse vyötärölle ommeltiin kuminauha.  Ohjeessa oli kaksi vaihtoehtoa kuminauhan laittamiseen. Minä valitsin vaihtoehdon, jossa ommeltiin 3 nauhakujaa, jonne pujotettiin ohutta kuminauhaa, sillä se vaikutti helpommalta vaihtoehdolta. Vähän minusta tuntuu, että hame on eriparia edestä ja takaa, mutta ompelun suhteen oli ehkä helpompi näin. Joustavan vyötärön ansiosta ei tarvinnut ommella vetoketjua.


Hiukan tosiaan muokkasin mallia. Ensinnäkin lisäsin kaikkiin kappaleisiin vähän lisää leveyttä, ohjeessa kun oli vain yksi koko ja pelkäsin, että se on liian pieni minulle. Sivusaumoihin upotin taskut, sillä niitä tarvitsee aina. Kaavan taskuihin otin Suuren käsityölehden numerosta 3/2019 malllista 4.

Sen suhteen olin oikeassa, että hameen ompelu oli suhteellisen helppoa. Eniten hameen ompelua hidasti puuttuva tukikangas, mutta kun sen sain, hame valmistui nopeasti. Malli olisi ehkä tullut esille hiukan rauhallisemmalla kankaalla, mutta minä halusin kukkahameen. Muuten kyllä tykkään hameesta kovasti. Tämä kyllä innostaa jatkamaan ompelun parissa. Mitähän ompelisin seuraavaksi?


Laskoshame:

Tekoaika: 16.6.-9.7.2019
Ohje: Kotivinkki 9/2018
Kangas: Joustava puuvillakangas Eurokankaasta

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Vieno

Minulla oli ilo ja kunnia päästä testineulomaan Anna Johannan uutta mekko ohjetta, Vienoa. Ihastuin malliin heti, kun Anna Johanna sitä ensimmäisen kerran Instagramissa esitteli ja jäin odottelemaan testineule kutsua. Kun se tuli olin heti ilmoittautumassa ja pääsin mukaan.


Langan valinta aiheutti hiukan pohdintaa. Toisaalta haaveilin neulovani mekon jostain kotimaisesta käsinvärjätystä langasta, mutta toisaalta haaveilin myös käyttäväni jotain lankaa, joka sisältää silkkiä, niin kuin mallikappaleessa. Lopulta pihiys voitti ja päädyin unohtamaan käsinvärjätyn langan. Niinpä tilasin Titityystä De Rerum Naturan Albertinea, jossa on merinon kaverina 10 % silkkiä. Lanka oli oikein miellyttävää neuloa ja olen tyytyväinen, että päädyin siihen.


Vieno on ylhäältä alas neulottu mekko, jonka kaarrokkeessa on kaksivärisellä patentilla neulottu kuvio. Sen neulominen oli koko mekon mielenkiintoisin kohta. Enimmäkseen mekko oli vain sileää oikeaa. Helmassa sentään oli hiukan haastavuutta, kun sinne neulottiin kirjoneuletta. Mutta se ei ollutkaan aivan tavallista kirjoneuletta, vaan siinä jokainen kuviovärin silmukka neulottiin nurin. Aika tarkkana sai olla, että muisti tehdä oikeanlaisen silmukan oikealla värillä. Mutta lopputulos on kyllä kaiken sen vaivan arvoinen.


Tykkään tästä mekosta tosi paljon. Hiukan liian lämmin se oli, kun se hellepäivänä kuvattiin, mutta uskon, että viimeistään syksyllä se saa paljon käyttöä.

Vieno:

Tekoaika: 17.4.-3.6.2019
Ohje: Vieno by Anna Johanna 
Lanka: De Rerum Natura Albertine väreissä Cr Puscule 395 g ja Tutu 45 g
Puikot: 4 mm
Koko: M1
Linkki Ravelryn projektiin: Testknit: Vieno

lauantai 8. kesäkuuta 2019

Sukka-Finlandian jäähdyttelysukat ja koko kisan yhteenveto

Joku saattaa ihmetellä, mitä minä vielä Sukka-Finlandiasta horisen. Eikö se loppunut jo monta kuukautta sitten? Loppuihan se, mutta minä sain vasta nyt sain kisan jäähdyttelysukat valmiiksi (okei, olen minä välillä neulonut jotain muutakin).


Kisan päätyttyä julkaistiin siis jäähdyttelymallina Merja Ojanperän Legato sukat. Minä ihastuin niihin heti. Pitsiä ja palmikkoa eli juuri sitä mitä tykkään neuloa eniten. Langaksi valitsin Kärhöistä yli jääneen pinkin Novitan Venlan. 


Sukat ovat rakenteeltaan perinteiset varresta varteen sukat lappukantapäällä. Haastavinta sukissa oli mallineule. Siinä oli tapahtumaa niin paljon, että lähes koko ajan piti seurata kaaviota. Toki silläkin saattoi olla vaikutusta, että välillä neuloin jotain muuta ja mallineule unohtui siinä välillä.



Tykkään kyllä kovasti valmiista sukista. Niistä tuli oikein kauniit.

Legato:

Tekoaika: 2.4.-4.6.2019
Ohje: Legato by Merja Ojanperä
Lanka: Novita Venla pinkki (539) 68 g
Puikot: 2.25 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Sukka-Finlandia: Legato

Sukka-Finlandia siis päättyi maaliskuun alussa. Kaikki sukat neuloin ja lopputuloksissa olin jaetulla sijalla 56. Tässä vielä kuva kaikista kisassa neulomistani sukista.


Yllätyksekseni pääsin mukaan niin hyvään joukkueeseen, että se sijoittui joukkuekisassa kolmanneksi. Sen seurauksena sain palkinnoksi kaksi vyyhtiä Tukuwool Sockia. Vihdoinkin pääsen testaamaan sitä!


Kivaa oli tänäkin vuonna Sukka-Finlandiassa ja varmasti osallistun ensi vuonnakin jos se järjestetään.