sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Violetteja ja pinkkejä muistoja

Tuossa vähän aikaa sitten minun alkoi tehdä mieli kirjoneule pipoa. Ravelrysta hain erilaisia vaihtoehtoja ja La Maison Rililien Green Memories osui aika lähelle mielikuvaani siitä, millainen piposta pitäisi tulla. Eli se päätyi pian puikoilleni.


Tekoaika: 14.-26.2.2015
Ohje: Green Memories by La Maison Rililie, maksullinen malli Ravelrysta
Lanka: Garnstudio DROPS Alpaca vaaleanharmaa (0501) 34 g, keskiroosa (3720) 3 g, tumma roosa (3770) 7 g, harmaan lila (6347) 4 g, lila (4400)  8 g
Puikot: 2.5 joustinneuleeseen ja muuten 3
Muokkaukset: Joustinneuleen neuloin M koon silmukkamäärillä. Alussa neuloin vain kaksi kerrosta edestakaisin ennen kuin aloitin neulomaan pyörönä. Joustinneuleen jälkeen neuloin S koon silmukkamäärillä. 
Fiilis: Tuli tästä lopulta juuri sellainen kuin halusinkin.
Linkki Ravelryn projektiin: Violet and Pink Memories

Tämän pipon neulominen vastusti aika paljon. Ensin aloin neulomaan M koon mukaan, mutta nopeasti totesin, että aloitusreuna oli niin kireä, ettei pipo mahtunut päähäni. Ei auttanut muu kuin purkaa ja aloittaa alusta L koon ohjeen mukaan. Taas neuloin vähän aikaa tyytyväisenä, mutta joustinneuleen valmistuttua huomasin, että vaikka aloitusreuna oli nyt hyvän kokoinen, niin muuten pipo oli aivan liian suuri. Taas piti purkaa ja aloittaa alusta. Lopulta loin silmukat isommilla puikoilla M koon mukaan ja tein turbular cast on:in aloituskerroksia vain kaksi ohjeen neljän sijasta. Vihdoin sain sopivan kokoisen joustimen.


Sitten alkoi taistelu kirjoneuleen kanssa. Ensin kokeilin neuloa sitä ohjeen ehdottamilla 4 mm puikoilla. Melko pian päätin kuitenkin purkaa joustimeen asti, sillä kirjoneule näytti aivan liian löysältä. Vaihdoin 3.5 mm puikkoihin ja aloin neulomaan kirjoneuleosuutta tyytyväisenä. Jälki näytti paljon paremmilta. Vähän pipon valtava koko ihmetytti, mutta jatkoin vain neulomista ajatellen, että eiköhän se ole kuitenkin ihan hyvä. VIRHE! Lopulta piti myöntää päälakikavennuksia tehdessä, että pipo oli aivan liian suuri ja taas piti purkaa. Lopulta neuloin kirjoneule osuudet 3 mm puikoilla ja S koon silmukkamäärällä. 


Mitä siis tästä ja edellisistä lapasista opin? No sen, että kirjoneule käsialani on tosi löysä ja siksi pitäisi muistaa ottaa suositusta pienemmät puikot. Kaikki tämä säätäminen ja purkaminen kuitenkin kannatti. Piposta tuli juuri sellainen kuin halusinkin.

lauantai 21. helmikuuta 2015

Ruusuja käsiin

Novitan vuosi sitten ilmestyneessä lapaslehdessä oli kauniit Ruusulapaset, jotka nähtyäni tiesin heti, että nuo pitää joskus tehdä. Nyt sain ne viimein neulottua.


Ruusulapaset:
Tekoaika: 6.-13.2.2015
Ohje: Ruusulapaset by Paula Loukola, ohje Novitan Lapaslehdessä 2014 ja novitaknits.com -sivustolla
Lanka: Novita 7 veljestä vaaleanharmaa (043) 60 g ja purppura 35 g
Puikot: 3
Muokkaukset: Tein peukalokiilan.
Fiilis: Vähän näistä tuli liian isot minulle, mutta silti tosi kauniit.
Linkki Ravelryn projektiin: Rose mittens 


Kokeilin ensin neuloa näitä ohjeen ehdottamilla 3.5 mm puikoilla, mutta niillä lapasista olisi tullut aivan liian isot. Vaihdoin sitten 3 mm puikkoihin. Niillä lapasista tuli mukavan tiiviit, vaikka edelleen ne on himppusen verran liian isot minulle. Ei kuitenkaan häiritsevän paljon ja toisten lapasten päällä nämä ovat varmaan ihan hyvät. Pitää varmaan alkaa neuloa niitä aluslapasia.


Näissä lapasissa tuo kuvio on kyllä tosi kaunis. Erityisen paljon tykkään tuosta kämmenpuolen kärjessä olevasta ruususta. Se on tosi kiva yksityiskohta. Näiden neulominenkin oli mukavaa. Pitkiä langanjuoksuja ei häiritsevän paljon ollut ja aika nopeasti opin kuvion ulkoa, ettei ohjetta tarvinnut koko ajan vilkuilla. Pikku hiljaa olen myös alkanut pitämään kirjoneuleen tekemisestä. Jopa siinä määrin, että näiden jälkeen aloitin uuden kirjoneuleprojektin.


lauantai 14. helmikuuta 2015

Kissamaista

Siskoni juhli viime torstaina penkkareita. Minä lupasin auttaa häntä asun kanssa, jos tarvetta olisi. Tammikuun puolenvälin kieppeillä hän viimein sai päätettyä, että hän haluaa olla kissa.


Kissa huppuhuivi
Tekoaika: 20.1.-11.2.2015
Ohje: Cuddly Cat Crochet Scoodie with Pockets by Tamara Kelly saatavana ilmaiseksi Moogly-blogista
Lanka: Novita 7 veljestä grafiitti (044) 380 g ja vaaleanharmaa (043) 10 g
Koukku: 6 ja 5
Muokkaukset: Hupussa lsäykset kerroksilla 2-8, kerroksilla 9-11 ei lisäyksiä tai kavennuksia, lopuilla kerroksilla kavennukset. En tehnyt huivin päähän taskuja, Lisäsin silmät ja viikset.
Fiilis: Kiva huppuhuivi.
 Linkki Ravelryn projektiin: Cuddly Cat Crochet Scoodie and Cat Tail


Ravelrysta katselimme siskon kanssa erilaisia kissankorva pipoja, mutta tämä huppuhuivi oli yksi ensimmäisistä ja tähän sisko eniten ihastui. Virkkaaminen edistyi vauhdilla kaksinkertaisella langalla, mutta korvien kiinnitys tuotti ongelmia. Ompelin ne paikoilleen ja otin uudelleen irti monta kertaa ennen kuin sisko oli tyytyväinen. Penkkareiden aattona illalla tuli vielä idea, että huppuun pitäisi saada vielä silmät ja viikset ja sitten piti valvoa vähän myöhempään ja ommella napit silmiksi ja kirjoa nopeasti viikset. Jos aikaa olisi ollut enemmän olisi lopputulos ollut ehkä vähän erilainen, mutta tuo kelpasi siskolle.


Kissan tassut:
Tekoaika: 30.1.-9.2.2015
Ohje: Omasta päästä, tassukuvio Skyline Chilly -blogista 
Lanka: Novita 7 veljestä grafiitti (044) 51 g ja vaaleanharmaa (043) 12 g
Puikot: 3.5
Fiilis: Hauskat kämmekkäät.
Linkki Ravelryn projektiin: Cat paws


Tuossa huppuhuivin ohjeessa huivin päihin olisi tehty taskut, joihin oli kiinnitetty kissan tassun jäljet. Idea oli hauska, mutta ajattelimme siskon kanssa, että ne taskut olisivat kuitenkin olleet hieman epäkäytännölliset. Siksi minä neuloin asuun vielä kämmekkäät joihin kirjoin tassu jäljet silmukoita jäljentäen. Tämä oli ehkä kaikista kivoin osio tässä projektissa.


Kissan häntä:
Takoaika: 4.-5.2.2015
Ohje: Omasta päästä
Lanka: Novita 7 veljestä grafiitti (044) 19 g ja vaalean harmaa (043) vähän (en punninut)
Koukku: 5
Fiilis: Tulipahan tehtyä

Kissa asuun kuuluu tietenkin häntä. Sen tein myös omasta päästä ihan sillä perusteella mikä tuntui hyvältä. Hännästä tuli ihan niin pitkä kuin grafiitin väristä lankaa riitti ja hiukan jatkoin sitä vaaleanharmaalla.


Lisäksi siskon asuun kuului musta paita ja housut. Mutta koska sisko ei näihin kuviin suostunut, niin kokonaisuutta ette saa nähdä, vaan joudutte tyytymään minuun ja Miukuun (joka ei sekään kovin innokas valokuvausmalli tänään ollut.)

Yllä olevan kissojen kaverikuvan myötä toivotan kaikille hyvää ystävänpäivää!

lauantai 7. helmikuuta 2015

Suomalainen villatakki

Viime kesänä Novitalta tuli myyntiin vaihteeksi sellainen lanka, jota oli pakko kokeilla, nimittäin Suomivilla. Kun vielä Novitan syksy numerossa oli vielä ohje kivan näköiseen palmikkojakkuun, joka oli tehty Suomivillasta, oli minun ihan pakko ostaa tuota lankaa. Vasta tammikuussa ehdin alkaa neulomaan takkia, vaikka langat ovat odottaneet varastossani jo elokuusta.


Palmikkokaarroketakki:
Tekoaika: 11.1.-6.2.2015
Ohje: 06. Naisen neuletakki by Susanna Mertsalmi, saatavana Novita syksy 2014 lehdestä ja novitaknits.com sivulta ilmaisena. 
Lanka: Novita Suomivilla harmaa (045) 580 g
Puikot: 5
Koko: M
Muokkaukset: Helman neuloin pidemmäksi kuin ohjeessa ja hihoissa kavensin harvemmin joka 20. kerros. Tuohon missä etureunojen palmikko kaartaa helmaan tein muutaman lyhennetyn kerroksen, että etureuna pysyisi tasaisena.
Fiilis: Ihanan lämmin takki ja rakastan noita palmikoita.
Linkki Ravelryn projektiin: Palmikkokaarroketakki

Ohjeessa oli muutama kummallisuus. Tuo palmikkokaarroke ei ohjeen mukaan neulottuna  olisi mielestäni pysynyt samanlaisena takana keskellä, vaikka mallin kuvista sitä ei kuitenkaan huomannut. Minä jatkoin neulomista ihan samalla tavalla takanakin, vaikka se hiukan hankaloitti kaavion seuraamista loppu kaarrokkeen ajan. Lisäksi hihat ohjeistettiin neulomaan tasona, mikä nyt ei kyllä ole kovin yllätävää Novitan ohjeessa. Minä kyllä neuloin hihat suljettuna neuleena, niin ommeltavia saumoja ei jäänyt kuin pikku pätkät kainaloihin.


Suomivilla oli minusta ihan mukavaa neulottavaa. Se oli pehmeän tuntuista ja tuoksui juuri sopivasti lampaalta. Miuku-kissakin tuntui pitävän langan tuoksusta. Tuntui, että se oli tavallista usemmin tunkemassa päätään neuleen sisään. Ainoa asia, joka tässä langassa ärsytti, oli se, että sitä oli kerässä niin vähän. Tuntui, että koko ajan sai olla liittämässä uutta kerää työhön mukaan.


Palmikkokaarrokkeen neulomisesta tykkäsin kovasti, mutta sen jälkeen tylsistyin helmineuleen neulomiseen, joka tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan. Helmineuletta onkin tullut neulottua viime aikoina aika paljon ja nyt alkaa riittää. Täytyy varmaan joksikin aikaa unohtaa kaikki mallit joissa on helmineuletta.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Viimeinen joululahja ja vuoden ensimmäiset sukat

Viimeisen esittelyssä olevan vuoden 2014 joululahjan tein siskolleni. Hän on viime aikoina toistuvasti pyytänyt uusia villasukkia, joten sellaiset hänelle piti tietenkin neuloa. Mallin valintakin oli helppoa. Kyllähän Doctor Who fanilla pitää Tardis-sukat olla.

Siskon sukat.
 Sukat neuloin jo lokakuussa hyvissä ajoin ennen joulua. Olikin mukavaa, kun sukkien valmistuttua sisko pyysi minua neulomaan itselleen tällaiset sukat. Vastasin hänelle silloin, etten nyt jaksa ja samalla hykertelin hiljaa itsekseni. Sukat ovatkin olleet mieleiset. Ne ovat tainneet olla joulun jälkeen joka päivä käytössä.

Siskon sukat.
 Tardis-sukat siskolle:
Tekoaika: 6.-23.10.2014
Ohje: Police Box Sox by Audrey Nicklin, saatavana Ravelrysta ilmaiseksi
Lanka: Hjerte Sock 4 sininen (9167) 79 g ja valkoinen (1000) 5 g ja DROPS Fabel musta (400) 6 g
Puikot: 2.5
Koko: Large
Fiilis: Ihan kivat sukat ja siskolle mieluiset.
 Linkki Ravelryn projektiin: Tardis for my sister

Minun sukat.
 Pitihän minun itsellenikin neuloa Tardis-sukat ja siitä tulikin tämän vuoden ensimmäinen projekti. Omiin sukkiini neuloin resorin 1 kiertäen oikein 1 nurin joustinneuletta ja kantapään ristiinvahvistettuna, ettei sukista tulisi ihan identtisiä siskon sukkien kanssa. Emmehän me halua, että sukat vahingossakaan menisi sekaisin. Vaikka minun sukat taitavat olla myös hiukan pienemmät kuin siskon.

Minun sukat.

Minun sukat ja Miuku.
 Tardis-sukat minulle:
Tekoaika: 30.12.2014-11.1.2015
Ohje: Police Box Sox by Audrey Nicklin
 Lanka: Hjerte Sock 4 sininen (9167) 79 g, ja valkoinen (1000) 3 g ja DROPS Fabel musta (400) 4 g
Puikot: 2.25
Koko: Large
Fiilis: Kivat sukat
Linkki Ravelryn projektiin: Tardis for me
 
Sukat yhteiskuvassa.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Vuosi 2014

Taas on vuosi mennyt ja on aika käydä läpi mitä kaikkea sitä onkaan tullut tehtyä. Vuonna 2014 olen tehnyt yhteensä 34 työtä. Se on yksi vähemmän kuin kahtena aiempana vuonna. Vuoden 2011 ennätys 42 työtä jää siis edelleen voimaan. Suurin osa 28 kpl oli jälleen neulottu, 4 virkattu, 1 solmeiltu ja 1 ommeltu.
Osa vuonna 2014 tekemistäni sukista

Sock Madness kisan aikana neulomani sukat

Sukkien ylivoima jatkui tänäkin vuonna, sillä niitä valmistui 17 kpl eli yksi pari enemmän kuin vuonna 2013 (noista kuvista puuttuu yksi pari, jota en ole ehtinyt vielä esitellä täällä). Kevään ja alkukesän aikana osallistuin Sock Madness kilpailuun, jossa neulottiin sukkia kilpaa. Se varmasti osaltaan vaikuttaa sukkien suureen määrään. Suosikkini tämän vuoden sukista taitaa olla äidille joululahjaksi neulomani Irish Dream sukat.

Puserot ja takit 2014
Puseroita ja takkeja syntyi tänä vuonna yhteensä 5 kpl. Se on saman verran kuin vuonna 2013. Suurimmaksi suosikikseni niistä on noussut ylivoimaisesti Taskutakki, jota olen käyttänyt todella paljon.

Huivit 2014
Muuta 2014

Huiveista eniten käytössä on ollut Nurmilintu. Ja yksi suuri urakka valmistui kesällä, kun sain virkatun sängynpeitteen valmiiksi.

Lankaa kului vuonna 2014 yhteensä 8 852 g, mutta siinä on mukana myös sängynpeitteeseen kulutettu lanka koko siltä ajalta, kun sitä virkkasin. Jos sängynpeitteen langankulutusta ei lasketa mukaan lankaa kului 4 319 g, joka on aika lähellä sitä määrää, jonka yleensä käytän vuodessa. Metreissä lankaa kului vuonna 2014 yhteensä 31 332 m. Jos sängynpeitteen lankamäärää ei lasketa metreinä kulutin 15 024 m, joka on hiukan enemmän kuin vuonna 2013. Lisää lankaa tuli 6 950 g eli lankaa kului enemmän kuin sitä tuli hankittua. Eniten lankaa kului kesäkuussa (sängynpeite valmistui) ja marraskuussa, vähiten elokuussa. Lankaa hankin eniten huhti- ja elokuussa.

Vuoden 2014 tavoitteiksi asetin:
  • kuluttaa lankaa enemmän kuin ostaa (Onnistui!)
  • sängynpeite valmiiksi (Onnistui!)
  • harrastaa muitakin käsityönlajeja kuin neulomista ja virkkaamista.(Ompelin yhdet farkut ja solmeilin ystävännauhoja, olisi voinut onnistua paremminkin.)
Vuonna 2015 tavoitteena on
  • kuluttaa enemmän lankaa kuin ostaa
  • harrastaa muitakin käsityölajeja kuin neulomista ja virkkaamista
  • neuloa vähemmän sukkia itselle. Puseroille, lapasille ja pipoille olisi enemmän käyttöä
Viimeisen kohdan osalta vuosi ei kyllä ala kovin hyvin. Tällä hetkellä puikoilla on sukat minulle.

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden ensimmäinen ja viimeinen pipo

Eilen illalla sain valmiiksi vielä yhden työn tälle vuodelle. Olen aika huono neulomaan pipoja ja uudelle pipolle oli tarvetta. Sopivan mallin löytäminen tuotti kuitenkin hankaluuksia. Neulejonostani ei pahemmin pipo ohjeita löytynyt. Tämä malli innosti sitten niistä harvoista kaikkein eniten ja se pääsi puikoille.


Gretel
Tekoaika: 3.-30.12.2014
Ohje: Gretel by Ysolda Teague kirjasta Stitch'n Bitch Sankarineulojan käsikirja, englanninkielisen ohjeen voi ladata Ravelrysta 
Lanka: Novita 7 veljestä vaalean liila (721) 95 g
Puikot: 3.5 resoriin, muuten 4
Muokkaukset: Tein puoli mallikertaa enemmän ennen kavennusten aloittamista
Fiilis: Kiva pipo, joka tulee kyllä tarpeeseen
Linkki Ravelryn projektiin: Gretel

  
Tämä baskeri oli kyllä tosi nerokkaasti suunniteltu. Kaikki lisäykset ja kavennukset oli hienosti piilotettu mallineuleeseen. Juuri tällaisista loppuun asti suunnitelluista neulemalleista minä tykkään. Ohjeen suomennos oli vain tosi huono. Varsinkin alussa sai miettiä ja aloittaa muutaman kerran alusta ennen kuin tajusi mitä piti tehdä. Jotkin sanavalinnatkin olivat melko outoja. En myöskään tykännyt siitä, että ohjeessa ei ollut ollenkaan kaaviota vaan jokainen kerros oli kirjoitettu erikseen. Siksi ohjeen lukemiseenkin piti keskittyä tavanomaista enemmän.


Täysin ohjeen mukainen pipo valmistui jo sunnuntai-iltana, mutta totesin pian, että se olisi ollut liian pieni. Minä en tykkää siitä, että pipoa saa koko ajan nykiä paremmin korville. Siispä purin kaikki kavennuskerrokset ja jatkoin pipoa hieman syvemmäksi. Kyllä kannatti. Nyt ei ainakaan korvat palellu.

Yritän tässä muutaman päivän sisällä vielä tehdä vuosikatsauksen tästä vuodesta.
Hyvää Uutta Vuotta 2015 kaikille!