Cushy Cables Brioche sukat

Olen tänä vuonna yrittänyt osallistua sukkalaatikkohaasteeseen, jota @johanna.wallius emännöi Instagramissa. Toukokuuhun asti meni hyvin, mutta nyt olen jäänyt aika paljon jälkeen. Juuri sain tehtyä kesäkuun haastesukat. Kesäkuussa sukkalaatikon teemana oli neuloa sukat, joissa käyttää itselle uutta tekniikka. Minä valitsin malliksi Cushy Cables Brioche Socks (kamala sanahirviö), joissa minulle uusia tekniikoita oli ainakin silmukoiden luontitapa ja 2x1 patenttineule. Ja enpä ole aikaisemmin tainnut yhdistää patenttia ja palmikoita. Tämä ei siis todellakaan ollut mikään kaikkein helpoin malli.

Sukkien luontitapa perustui silmuillen luomiseen, siinä vain samalla tehtiin myös patentin vaatimia langankiertoja. Luontitavan kirjallisesta ohjeesta en sitä oikein ymmärtänyt, mutta onneksi siitä oli tehty myös video, jonka avulla onnistuin. Sukkien mallineule on enimmäkseen 2x1 patenttineuletta. Siinä neulotaan ensin 2 oikein, jotka neulotaan yhteen niiden yhteisen langankierron kanssa. Sitten neulotaan 1 nurin samalla lailla kuin tavallisessa patentissa. Se ei vielä ollut kovin hankalaa, mutta kun siihen yhdistettiin palmikon kierrot niin se lisäsi haastetta. Lisäksi mallineule osoittautui niin kireäksi, että pari mallikertaa ensimmäistä vartta neulottuani, totesin sen olevan liian kireä ja purin koko varren ja aloitin alusta isommalla koolla.

Samaa mallineuletta jatkettiin myös kantalappuun, mutta kun sitä aiemmin oli tehty pyörönä, nyt neulottiin tasona. Siinä haastavinta oli saada reunat siisteiksi, sillä silmukat kantalapun reunasta poimittiin niin, että reuna jäi näkyviin. Ensimmäiseen yritykseeni en ollut tyytyväinen, joten purin taas ja tein kantalapun uudestaan. Ei siitä nytkään täydellinen tullut, mutta parempi. Toiseen sukkaan onnistuin vielä paremmin, eli harjoittelu kannattaa. Sukan jalkapohja ja kärki neulottiin ristiinvahvistettua neulosta. Siitä tulikin aika hauskan näköistä kahdella värillä tehtynä. Kärki olisi ohjeen mukaan pitänyt neuloa valkoisella värillä, mutta minusta tuolla magentan värisellä siitä tuli kiva ja tuo magenta pääsi nousemaan enemmän esiin.

Ei siis ollut mikään kaikkein helpoin sukkaprojekti tämä, mutta ei se mitään. Tykkään haasteista. Ja lopputulos on kyllä kaiken sen vaivan arvoinen. Nyt on kesäkuun sukat tehty. Seuraavaksi puikoille hyppäsikin heinäkuun teeman mukaiset kesäsukat. Se on sitten eri asia ehdinkö neuloa joka kuulle omat sukat.

Cushy Cables Brioche Socks

Ohje: Cushy Cables Brioche Socks by Kirsten Hall
Koko: large
Lanka: Austermann Step Classic luonnon valkoinen (1000) 58g ja Novita Vieno magenta (559) 51g
Puikot: 2.25 mm
Tekniikka: neulominen
Kategoria: sukat
Tekoaika: 19.7.-27.9.2023
Linkki Ravelryn projektiin: lankakeiju's Cushy Cables Brioche Socks

Wild Child mysteerihuivi

Loppukesän ja alkusyksyn perinteenä jo vuodesta 2018 alkaen on ollut Anna Johannan mysteerihuivi. Tähän mennessä olen neulonut jo Shake it Up, Hummingbird, Entanglement ja Kajo huivit. Enhän minä voinut jättää sitä tänäkään vuonna välistä. Taas teki mieli ostaa Anna Johannalta valmis lankapaketti, mutta päätin kuitenkin ensin tarkistaa löytyisikö lankavarastostani sopivia lankoja. Sieltä löytyikin kolmen langan yhdistelmä, joka miellytti silmääni. Yksi niistä oli villasukkalankaa ja kaksi merinosukkalankaa, mutta en antanut sen häiritä. Niillä päätin siis huivin neuloa.

Tuttuun tapaan huivin neulominen oli yllättävää. Huivi aloitettiin pitkän reunan keskeltä. Ensimmäisessä vihjeessä neulottiin ainaoikeaa ja samalla neulottiin yhden kerroksen raitoja väreillä 1 ja 2. Ja väliin neulotiin patenttineuletta. Reunoissa neulottiin i-cordia. Sama jatkui toisessa vihjeessä. Kolmannessa vihjeessä osan patenttineule-silmukoiden päihin neulottiin patenttineuleen ja nyppyjen yhdistelmänä eräänlaisia kukkia. Neljännessä vihjeessä raidoitettiin väreillä 1 ja 3. Tässä vihjeessä neulottiin myös lyhennettyjä kerroksia, että tämä värialue on toisessa reunassa pitempi kuin toisessa. Viidennessä vihjeessä reidoitettiin taas väreillä 1 ja 2. Myös tässä vihjeessä neulottiin lyhennettyjä kerroksia niin, että nyt värialue oli pitempi siinä reunassa, jossa edellisessä vihjeessä oli alue oli lyhempi. Kuudennessa vihjeessä raidoitettiin väreillä 1 ja 3 ja tehtiin taas patenttikukkia. Seitsemännessä vihjeessä raidoitettiin taas väreillä 2 ja 3. Kahdeksannessa vihjeessä neulottiin taas lyhennettyjä kerroksia värillä 3, joilla muodostettiin reunasta aaltoileva. Yhdeksännessä vihjeessä neulottiin laskoksia vuorotellen jokaisella värilla. Kymmenennessä vihjeessä neulottiin värillä 3 reunapitsi. Viimeisessä vihjeessä pääteltiin silmukat i-cordia neuloen värillä 1. Jokaisen pitsin muodostamaan kärkeen neulottiin vielä pieni kukka vetämällä lankaa yhden pitsin reiän läpi ja neulomalla nyppyjä.

Olen valtavan tyytyväinen lankavalintoihini. Värit toimivat yhteen jopa paremmin kuin odotin. Vihreä ei ole suosikkivärini, mutta violetti on. Violetin kanssa vihreäkin menee. Väri 1 villalankana on hieman erilainen verrattuna merinolankoihin, mutta eipä sitä eroa valmiista huivista huomaa. Ja kaikista parasta tietenkin oli, että lankavarasto pieneni, kun sopivat langat löytyivät sieltä.

Tänäkään vuonna Anna Johannan mysteerihuivi ei tuottanut pettymystä. Huivin neulominen oli mukavaa ja yllätyksellistä. Ja tykkään kovasti valmiista huivista. Se on kaunis ja tarpeeksi iso. Varmasti olen taas ensikin vuonna neulomassa Anna Johannan mysteerihuivia.

Wild Child

Ohje: Wild Child by Anna Johanna
Lanka: Sulo Super värissä mustikkamaito 88g, Hedgehog Fibres Sock värissä dragonfly 58 g ja Kettu Yarns Everyday Merino värissä Sage 78 g
Puikot: 3.5mm
Koko: leveys n. 147 cm ja korkeus n. 55 cm
Tekoaika: 5.8.-6.9.2022
Linkki Ravelryn projektiin Wild Child

Crush

 Kuten Krumeluuri-sukkien yhteydessä mainitsin, olen innostunut patentin neulomisesta. Olen jo pitkään haaveillut patenttineulepuserosta. Mallikin oli jo valmiiksi katseltuna, Anna Johannan Crush. Nyt tänä syksynä viimein tilasin langat siihen ja kun Krumeluuri-sukissa pääsin patentin makuun, aloitin Crushin heti niiden perään. 

 

Crushissa vartalo-osa ja kaulus on patenttia. Olkapäiltä alkavat palmikot, jotka jatkuvat hihansuihin asti. Muuten hihat ovat sileää neuletta, mitä nyt hihansuissa on resorit. Hiukan muokkasin mallia itselleni mieleisemmäksi. Ohjeessa edessä olevaa patenttikuviota toistettiin vain pari kertaa. Minä tykkäsin sen neulomisesta niin paljon, että jatkoin sitä ihan helmaresoriin asti. Sen takia jätin myös mallissa olleet taskut pois.  

Langaksi valitsin Tukuwool DK:n, jota halusin kokeilla heti kun kuulin siitä. Sillä Crushista tulikin erittäin muhkea ja lämmin.

Hiukan epäilin tuliko kauluksesta liiankin pitkä ja muhkea, mutta pakko sanoa, että on se kylmemmillä ilmoilla aika ihana. Puserosta tuli siis juuri ihanan lämmin kääriytymispusero koville pakkasille, eli juuri sellainen mistä haaveilin. Toivottavasti pakkasia riittää, että tälle on käyttöä.

 Crush:

Ohje: Crush by Anna Johanna

Tekniikka: neulominen

Kategoria: pusero

Koko: S

Puikot: 5 mm

Lanka: Tukuwool DK värissä ujo 435 g

Tekoaika: 8.11.-19.12.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Crush

Krumeluuri

 Ihastuin heti, kun Anna Johanna esitteli uutta patenttineuleista sukkamalliaan. Siispä ilmoittauduin testineulomaan mallin ja pääsin mukaan. Langaksi valitsin Novitan Venlaa. Violettia minulla oli jo valmiiksi ja vaaleanpunaista kävin ostamassa  kerän näitä sukkia varten.

 

 

Tämä sukkamalli on nerokas. Ensin neulottiin varret joustinneuleella, jonka jälkeen vaihdettiin kaksiväriseen patenttiin. Samalla sukan etuosassa tehtiin kaunista pitsikuviota, kun taas takana silmukoita kavennettiin. Se nerokkuus taas tuli esiin, kun päästiin nilkkaan. Silloin sukan takaosassa alettiin neuloa yksiväristä sileää ja etuosassa jatkettiin kaksiväristä patenttia. Tällä tavalla jatkettiin ihan sukan kärkikavennuksiin asti. Koska etuosan patenttikuvio työntyy pitemmälle kuin takaosan sileäneule, kärkikavennukset tehtiin lyhennetyin kerroksin, niin että pituutta tulee lisää vain jalan alapuolelle. Tällä tavalla patenttineule jatkuu ihan sukkien kärkiin asti. 

Minulla oli suurimmat ongelmat tämän mallin kanssa ensimäistä sukan vartta neuloessani. Ongelmani eivät kyllä johtuneet ohjeesta vaan ihan omasta tyhmyydestäni. Ensimmäisen kerran jouduin purkamaan sukkaa, kun kuvittelin osaavani mallineuleen ulkoa, mutta neuloin sen sitten kuitenkin väärin. Tietenkin huomasin sen vasta, kun melkein koko varsi oli valmis. Ei muuta kuin purkamaan ja neulomaan varsi uudelleen. Kun jälleen alkoi sukan varsi olla valmiina, totesin, että olisin halunnut siitä pidemmän. Että pohjekavennukset osuisivat oikeaan kohtaan jouduin jälleen purkamaan pohjekavennusten alkuun asti. Oikeastaan siis neuloin näihin sukkiin varret yhteensä 4 kertaa. Onneksi toisen sukan varsi ja sukkien terät sain neulottua ilman ongelmia. 

 

Sukista tuli upeat. Ja vaikka tämä sukkamalli näyttää aika haastavalta oli se yllättävän helppo, varsinkin jos patenttineule on entuudestaan tuttua. Patentin neulominenkin oli vaihteen vuoksi kivaa. Innostuin siitä niin paljon, että seuraavaksi puikoille hyppäsikin patenttineulepaita, josta olen haaveillut jo jonkin aikaa. Jos sinuakin innostaisi neuloa patenttia niin näiden Krumeluuri-sukkien ohje on julkaistu tänään. Suosittelen ohjetta lämpimästi jos patentin neulominen on yhtään tuttua.

Krumeluuri:

Ohje: Krumeluuri by Anna Johanna

Tekniikka: neulominen

Puikot: 2.25 mm

Lanka: Novita Venla lupiini (764) 80 g ja omenankukka (505) 46 g

Tekoaika:15.10.-7.11.2021

Linkki Ravelryn projektiin: Testknit Krumeluuri

Mohair Fudge

 Kohta ilmestyy Anna Johannan kirja Onnensäikeitä. Minä pääsin viime vuonna testineulomaan kaksi mallia kirjaan. Nyt vihdoin ne saa esitellä. Ensimmäisenä neuloin Mohair Fudgen. 

Siitä on melkein vuosi, kun neuloin tämän puseron. Samalla pääsin mukaan pariin neuletrendiin, joita en pahemmin ole aiemmin tehnyt. Ensinnäkin siinä on kirjoneuleinen kaarroke, jotka tuntuvat olevan tosi suosittuja tällä hetkellä. Toisekseen siinä neulottiin yhdessä merino- ja silkkimohairlankaa, jota olen halunnut jo pitkään kokeilla. Langoiksi valitsin Filcolanan Arwettan ja Tilian ja ai, että niistä tuli pehmoinen neule. 

Pusero aloitettiin neulomalla patenttineuleinen kaulus pelkästään silkkimohairilla. Se oli myös yksi tekijä, johon ihastuin tässä mallissa. Helma on aika lyhyt ja siinä on joustinneuleen kohdalla pienet halkiot. Puseron lyhyyttä epäröin vähän, mutta uskaltauduin kuitenkin jättämään helman tavallista lyhyemmäksi. Ja aika hyvältä tällainen vähän lyhyempi pusero näyttää.

Puserosta tuli ihana. Nyt vain pitäisi raaskia käyttää sitä ihan kotona, kun missään ei kuitenkaan pääse käymään. Tämä voisikin olla juuri ihana lämmike näille pakkasille.

Mohair Fudge:

Malli: Mohair Fudge by Anna Johanna kirjasta Onnensäikeitä

Lanka: Filcolana Arwetta Classic väreissä vaalean harmaa (975) 201 g ja grape royal (235) 26 g ja Filcolana Tilia hopea (358) 138 g ja ametisti (324) 12 g

Teknikka: neulominen

Puikot: 3.5 mm

Tekoaika: 24.2.-6.3.2020

Villapesupyyhe

Olen jo pitkään suunnitellut neulovani pyyhkeen. Innostuin, kun viime vuonna Oulun kädentaitomessuilla Taito shop Maakari alkoi myydä tarvikepakettia Villapesuohjelma podcastin Pirjon ja Katrin suunnittelemaan pyyhkeeseen. Messuilla jäin ilman tarvikepakettia, mutta joulun alla sain ostettua itselleni sen. 

Pyyhe pääsi puikoille kesäkuussa. Pyyhkessä on erilaisia pintaneuleita kuten kaksiväristä patenttia, helmineuletta, ainaoikeaa, sileää, korinpohjaa ja pitsineuleraitoja. Ihan kaikkein miellyttävin projekti tämä ei ollut. Pellava lanka oli kovaa ja sen neulominen otti hieman käsiin varsinkin patenttineuleessa. Yksivärisessä osassa neulominen oli vähän helpompaa. Silmukat pääteltiin I-cord päättelyllä.

Tarvikepakettiin kuului langan ja ohjeen lisäksi nahkainen ripustuslenkki ja Taito käsintehty merkki. Jätin kuitenkin merkin kiinnittämättä pyyhkeeseen, sillä se tuntui vähän tyhmältä tällaisessa pyyhkeessä, jota kuitenkin joutuu pesemään aika usein. Ripustuslenkki oli kätevä, sillä se on helppo poistaa pesun ajaksi.

Pyyhkeestä tuli oikein kivan näköinen. Käyttökokemusta ei vielä ole, mutta eiköhän tuo ihan toimiva ole. Lankaakin jäi vielä, että siitä voisi tehdä yhteensopivan tiskirätin.

Villapesupyyhe:

Malli: Villapesupyyhe by Villapesuohjelman Pirjo ja Katri, tarvikepaketti ostettavissa täältä
Puikot: 4 mm
Lanka: Lappajärven värjäämön Veera pellavalanka harmaa 99 g ja musta 20 g
Koko: n. 41 cm x 32 cm
Tekoaika: 2.6.-5.7.2020
Linkki Ravelryn projektiin:Villapesupyyhe

Jes-patenttipanta

Viime aikoina erilaiset pannat ovat tuntuneet olevan muodissa tai ainakin niitä on näkynyt vähän joka puolella. Syksyllä minullekin iski halu saada panta. Ajattelin sen olevan kätevä silloin, kun pipo on vähän liikaa, mutta ilman pipoakaan ei tarkene. Mikään valmis ohje ei kuitenkaan silloin puhutellut minua riittävästi, joten aloin hiljaa mielessäni suunnitella patenttineuleista pantaa.

Sitten muutama viikko sitten silmiini osui vasta  julkaistu neuleohje, patenttineuleinen panta. Ja kaiken lisäksi siinä oli palmikoita. Edessä pannanpäät ommeltu kivasti lomittain, että siinä syntyy solmua muistuttava efekti, jota oli monissa pantaohjeissa ihaillut. Ei siis kauan kestänyt, että aloitin neulomaan tätä pantaa.

Ohje oli selkeä ja panta muuten kivaa neulottavaa, mutta palmikon kääntö kerros oli hiukan haastava varsinkin ilman palmikkopuikkoa, mutta enhän minä sellaista koskaan käytä. Ohjeessa oli käytetty kaksinkertaista fingering-vahvuista lankaa, mutta minä otin suosiolla paksumpaa lankaa ja käytin sitä yksinkerroin. Vähän epäilin, että pannasta tulee liian leveä, mutta ei siitä tullut. Mukavasti panta lämmitti kuvausreissulla, vaikka tuuli oli kova, kuten  kuvista näkyy.

Koska mallineule on kaksiväristä patenttia, voi pantaa käyttää molemmin puolin ja saa samasta pannasta kaksi eri väristä versiota. Minä taidan kyllä tykätä valkoisemmasta puolesta enemmän, vaikka ei tuo punaisempikaan huono ole.

Jes-patenttipanta:

Tekoaika: 7.-13.4.2020

Malli: Jes-briossipanta by Jenni Sainio

Lanka: DROPS Merino Extra Fine valkoinen 35 g, Louhittaren luola Pohjan neito magenta 34 g

Puikot: 3.5 mm

Linkki Ravelryn projektiin: Jes-patenttipanta

Sopivan yllättävä Hummingbird

Osallistuin vuosi sitten Anna Johannan mysteerihuivin Shake it up neulontaan. Silloin oli niin hauskaa ja pidin lopputuloksesta, joten en epäröinyt hetkeäkään, vaan olin heti osallistumassa myös tämän vuoden mysteerihuivin neulontaan. Päätin jopa ostaa itselleni synttärilahjaksi huivin lankapaketin, kun ihastuin Candy Shop paketin väreihin.

Itse huivin neulonta oli aika yllättävää, mikä on tietenkin hauskaa mysteerihuiveissa. Heti ensimmäinen vihje yllätti, kun huivi aloitettiin tuon vaalean kolmion keskeltä. Eipä osannut siinä vaiheessa vielä arvata millainen huivista tulee valmiina.

Pidän siitä kuinka huivissa on erilaisia neulepintoja: ainaoikeaa, patenttia ja helmineuletta. Innolla aina odotti uutta vihjettä, että mitä sitä onkaan seuraavaksi luvassa. Vihjeiden julkaisutahtikin oli minulle juuri sopiva. Välillä sain edellisen vihjeen tehtyä juuri edellisenä iltana ennen seuraavan vihjeen julkaisua, välillä jäi muutama päivä aikaa neuloa jotain muuta. Kertaakaan en tänä vuonna jäänyt kuitenkaan jälkeen, vaan sain aina edellisen vihjeen tehtyä ennen uuden julkaisua.

Vaikka olenkin tässä moneen kertaan kehunut kuinka mukavan yllättävää tämän huivin neulominen oli, niin yhdeksännen vihjeen lopussa visioin jo miten toivoisin huivin jatkuvan viimeisissä vihjeissä. Olikin siis mukava huomata kuinka viimeiset vihjeet olivatkin juuri sellaisia kuin olin ajatellutkin.

Huivista tuli oikein kiva. Ja niin ihanan iso, tähän on mukava kääriytyä syksyn kylmyyttä pakoon. Ilmatkin kylmenivät juuri sopivasti huivin valmistuessa. Hiukan pohdin jätänkö ohjeen mukaiset tupsut tekemättä, mutta lopulta ne tein. Sainpas samalla tuon punaisen langan kulutettua loppuun, muita värejä jäi pienet kerät käytettäväksi johonkin muuhun.

Hummingbird:

Tekoaika: 16.8.-19.9.2019

Ohje: Hummingbird by Anna Johanna

Lanka: Martin's Lab Merino Singles Fairy dust 90 g, Mojito 80 g ja Candy shop 100 g

Puikot: 4 mm

Linkki Ravelryn projektiin: Hummingbird

Mysteeri paljastettu

En yleensä oikein uskalla osallistua mysteerineulontoihin. Ajatuksena ne tuntuvat hauskalta, mutta silti pelottaa hypätä sokkona mukaan, kun ei voi olla varma tykkäänkö lopputuloksesta. Mutta kun suosikkisuunnittelijani Anna Johanna eli Missä neuloimme kerran blogin Neulisti suunnittelee mysteerihuivin, en voi vastustaa kiusausta.

Tilasin huivia varten iKKeltä kolmen merinosinkku vyyhdin paketin ja niillä aloitin neulomaan huivia. Ensimmäinen ja toinen väri tuntuivat toimivan ihan hyvin yhteen ja huivin neulominen sujui. Mutta sitten mukaan otettiin kolmas väri. Se oli yksistään ihana, mutta vähitellen alkoi tuntua, että se ei oikein toimi muiden värien kanssa tässä huivissa. Se oli liian samanlainen kuin tuo vaaleansininen. Vielä kun katselin kuvia toisten huiveista, huomasin pitäväni enemmän huiveista, joissa on enemmän kontrastia värien välillä. Siispä kun olin menossa vihjeessä 10, päätin vaihtaa kolmannen langan erääseen varastoni aarteeseen ja purin huivin kuudennen vihjeen alkuun.

Lukuun ottamatta tätä langan vaihto operaatiota huivin neulominen oli oikein mukavaa. Huivissa oli mukavasti vaihtelua, kun pääsi neulomaan niin ainaoikeaa, pitsiä kuin kaksiväristä patenttiakin. Pidin myös siitä, että tässä mysteerissä välit vihjeiden välillä olivat juuri sopivat tällaiselle hiukan hitaammalle neulojalle. Hyvin pysyin vihjeiden mukana aina tuohon langan vaihtoon asti.

Valmiista huivista tuli ihana ja valtavan suuri. Tästä tuli juuri sopiva uusi ulkoiluhuivi. Erityisesti pidän koko huivin kiertävästä icord-päättelystä ja huivin nurkkiin tehdyistä tasseleista. Siis loppujen lopuksi tämä  mysteeri oli ihan positiivinen kokemus. Enköhän uskaltaudu ainakin Anna Johannan mysteerineulontoihin myös jatkossa.

Shake it up:

Tekoaika: 12.9.-26.10.2018

Ohje: Shake it up by Anna Johanna

Lanka: iKKe Merino single väreissä Bad poetry 69 g ja Hera 100g sekä KVG SW BFL värissä Blå Jungfrusländä 86 g

Puikot: 3.5 mm

Linkki Ravelryn projektiin: Shake it up

Joululahjat 2017: Patenttineulepipo

Ja tässä vielä viimeinen viime vuoden neule. Äiti alkoi puhua syksyllä, että hän tarvitsisi uuden pipon. Minä tarjouduin tietenkin heti neulomaan sellaisen. Toiveena oli puna-harmaa patenttineulepipo. Sellaisen minä siis neuloin.

Malliksi valikoitui Weizen, jonka ohjeen olin joskus napannut talteen, kun se oli ilmaiseksi jaossa. Patenttineuletta en ole paljon neulonut, mutta onneksi tämä malli oli yllättävän helppo. Enimmäkseen se oli ihan tavallista patenttia. Vain joka kahdeksas kerros tehtiin lisäyksiä ja kavennuksia, jotka muodostivat kuvion. Helppoa, mutta silti lopputulos on näyttävä.

Hiukan minua epäilyttää lisäyskohtiin muodostuneet reiät. Ei taida olla tämä pipo sopiva kovin tuuliselle säälle. Muuten pipo kyllä tuntui oikein lämpimältä päässä, kun sitä vähän kokeilin.

Patentin neulominen oli niin kivaa ja tästä piposta tuli niin ihana, että minun on varmaan pakko neuloa itsellenikin patenttineulepipo. Ehkä vaihdan kuitenkin mallia. Pipon suunnittelijalta kun löytyy paljon muitakin kivoja patenttineulepipojen ohjeita.

Weizen pipo:

Tekoaika: 7.-13.12.2017

Ohje: Weizen by Katrin Schubert

Lanka: Hjertegarn Machu vaalean harmaa (1400) 31 g ja tumman punainen (524) 34 g

Puikot: 3.5 mm

Koko: M

Fiilis: Minullekin tällainen!

Linkki Ravelryn projektiin: Weizen

Patenttineuleen opettelua

Patenttineule on viime aikoina ollut pinnalla. Pitihän se minunkin kokeilla millaista sen neulominen on. Mitään kaikkein helpointa mallia en tietenkään valinnut.

Damask:

Tekoaika: 31.12.2015-21.1.2016

Ohje: Damask Cowl by Nancy Marchant

Lanka: Hjertegarn Extrafine Merino 120 kanerva (1850) 80 g ja tumma violetti (1800) 84 g

Puikot: 4.5 mm

Koko: ympärys 106 cm, korkeus n. 25 cm

Fiilis: Mielenkiintoinen projekti.

Linkki Ravelryn projektiin: Damask Cowl

Huivin aloittaminen osoittautui aika vaikeaksi. Jouduin aloittamaan muistaakseni 3 kertaa ennen kuin patentin neulominen alkoi sujua. Sitten sainkin neulottua melkein 5 cm ennen kuin huomasin, että olin tehnyt useamman virheen monta kerrosta aiemmin. Pakko oli taas purkaa, mutta virheet korjattuani homma alkoi sujua. Koko ajan piti vain tarkasti keskittyä mallineuleeseen, ettei virheitä syntynyt. Muuten malli ei kovin vaikea ollut, kun patenttineulekin alkoi käydä tutuksi. Itse asiassa minusta tuntuu, että tämä malli näyttää vaikeammalta kuin se on.

Lanka oli minulle uusi tuttavuus. Se oli muuten  hyvää lankaa, mutta se halkeili aika helposti. Muuten kyllä tykkäsin langan pehmeydestä ja luulen, että tätä täytyy saada vielä lisää.

Tämä oli minusta oikein mukava neuletyö. Se oli juuri tarpeeksi haastava, että mielenkiinto säilyi koko ajan. Ja aina on kiva oppia uutta. Patenttineuleeseen ihastuin sen verran, että sitä täytyy varmasti tehdä toistekin. Ainakin tämä pipo ja tämä pusero houkuttaa.