Vaikka huivi on ulkonäöltään kaunis, ei sen neulominen ollut kovin miellyttävää. Erityisesti sen aloitus ei ollut ollenkaan minun mieleeni. Huivi aloitettiin ulkoreunasta ja sitä sitten neulottiin silmukoita kaventaen kunnes oltiin yläreunan keskellä ja silmukoita oli jäljellä enää muutama. Ensin siis piti laskea, että silmukoita oli luotu oikea määrä. Ja sitten piti laskea, missä kohti on keskikohta, että osaa tehdä keskikavennukset oikeassa kohdassa ja huivista tulee symmetrinen. Tämä huivin neulomistapa siis vaatii alussa paljon silmukoiden laskemista. Paljon kivempaa on tehdä huivi toiseen suuntaan eli luoda alussa muutama silmukka sitten vähitellen lisätä niitä. Ainakin se vaatii paljon vähemmän laskemista.
Kun vauhtiin pääsi (eli silmukoiden laskeminen väheni), niin neulominenkin alkoi olla nautittavampaa. Jos ei oteta lukuun sitä, että lanka tuntui olevan koko ajan solmussa. Eikä sitä kuinka epäilin langan olevan myös liian ohutta tähän malliin. Tuntui nimittäin, ettei mallineule pääse ihan oikeuksiinsa näin ohuella langalla. Päätinkin tehdä 9 silmukan nyppyjä ohjeen 5 silmukan nyppyjen sijaan, että niistä tulisi hiukan pulleampia. Pingotus onneksi myös auttoi mallineuletta avautumaan, eikä se jäänyt niin onnettoman näköiseksi kuin tekovaiheessa pelkäsin.
Huivista tuli lopulta ihan kaunis, vaikka tekovaiheessa hiukan epäilyttikin. Hiukan isompi se olisi saanut olla, mutta kun menin valitsemaan näin ohuen langan, niin ei huivistakaan tämän isompaa tullut. Eiköhän sille silti käyttöä löydy. Tulipahan ainakin opittua se, että minun kannattaa pysyä erossa näin neulotuista huiveista.
Kun vauhtiin pääsi (eli silmukoiden laskeminen väheni), niin neulominenkin alkoi olla nautittavampaa. Jos ei oteta lukuun sitä, että lanka tuntui olevan koko ajan solmussa. Eikä sitä kuinka epäilin langan olevan myös liian ohutta tähän malliin. Tuntui nimittäin, ettei mallineule pääse ihan oikeuksiinsa näin ohuella langalla. Päätinkin tehdä 9 silmukan nyppyjä ohjeen 5 silmukan nyppyjen sijaan, että niistä tulisi hiukan pulleampia. Pingotus onneksi myös auttoi mallineuletta avautumaan, eikä se jäänyt niin onnettoman näköiseksi kuin tekovaiheessa pelkäsin.
Huivista tuli lopulta ihan kaunis, vaikka tekovaiheessa hiukan epäilyttikin. Hiukan isompi se olisi saanut olla, mutta kun menin valitsemaan näin ohuen langan, niin ei huivistakaan tämän isompaa tullut. Eiköhän sille silti käyttöä löydy. Tulipahan ainakin opittua se, että minun kannattaa pysyä erossa näin neulotuista huiveista.
Miraldan kolmiohuivi:
Tekoaika:18.8.-11.9.2018
Ohje: Miraldan kolmiohuivi by Nancy Bush Pitsihuivit neuloen kirjasta
Lanka: Garnstudio DROPS Lace hillitty roosa (3112) 59 g
Puikot: 3.5 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Miralda's triangular shawl
Tosi kaunis huivi! :) Mutta tekotapa kuulostaa tosiaan työläältä.
VastaaPoistaKiitos Pipo-otus!
PoistaUpea huivi! Aloitustyyli ei kylläkään kuulosta ollenkaan kivalta :(
VastaaPoistaKiitos Venla!
PoistaKaunis huivi. Vasta pingotuksen jälkeen näkeekin koko huvin kauneuden kun se puikoilla ollessa näyttää vähintäänkin epämääräiseltä.
VastaaPoistaJoo näinhän se aina meneekin. Tässä huivissa vain tuntui, että tietyt kohdat huivissa toimisi paremmin ohjeen mukaisella hiukan paksummalla langalla. Ei ne kohdat nyt pingotuksen jälkeenkään näytää niin hyvältä kuin paksummalla langalla tehtynä, mutta pingotus vähän auttoi.
PoistaHempeän romanttinen! Näissä ulkoreunasta aloitettavissa huiveissa on se hyvä puoli, että neule tuntuu edistyvän nopeammin loppua kohden :D
VastaaPoistaKiitos! No se hyvä puoli tuossa ulkoreunassa aloittamisessa kyllä on.
VastaaPoistaTodella kaunis romanttinen huivi! Ymmärrän kyllä hyvin tuon tekemisen tuskan, mikä tämän kanssa on ollut; laskemista ja epävarmuus, miltä lopputulos näyttää. Mutta kaunis se siis on.
VastaaPoistaKiitos! Tuo tekemisen tuska on kyllä minulle hyvin tuttua. Varmaan jokaisessa projektissa jossain vaiheessa se iskee.
PoistaOn kyllä kaunis huivi :)
VastaaPoistaKiitos!
Poista