maanantai 27. syyskuuta 2021

Floralia sukat

 Kesällä siskoni kehui hänelle neulomiani Meduusa ja Nightingale sukkia, että ne ovat mukavan tuntuiset jalassa. Näitä sukkia yhdistävä tekijä on niissä käytetty lanka. Molemmissa olen käyttänyt Viking of Norways merkkistä Nordlysiä. Kun sisko vielä halusi uudet sukat kyseisestä langasta, ei auttanut muu kuin tilata sitä. Malliksi valikoitui Nightingalen suunnittelijan toinen malli Floralia.

Ohje oli mielestäni vähän ärsyttävä. Minulla on nykyään tapana lukea sähköisiä ohjeita kännykältä Knit Companion sovelluksella. Tässä ohjeessa tekstit ja kaaviot olivat eri tiedostossa, joten niiden välillä joutui sitten hyppimään, mikä oli aika hidasta. Onneksi aika pitkälle pärjäsi pelkästään kaavioiden avulla. Ja aika paljon minä muokkasin mallia itselleni mieleisemmäksi. Esimerkiksi kärjen muokkasin pyöreämmäksi lisäämällä aluksi silmukoita joka kerroksella. Lisäksi kiila- ja pohjelisäykset tein aikalailla oman mielen mukaan. Kantapään tein ohjeen mukaan, mutta siitä tuli aika iso. Nyt en kuitenkaan jaksanut alkaa miettimään miten siitä olisi saanut pienemmän.

Malli oli aika haastava ja koko ajan sai kaaviota seurata. Pitkiä langanjuoksujakin oli paljon. Tikapuu-tekniikka olikin loistava tekniikka langanjuoksujen sitomiseen tässä mallissa. 

Sukista tuli kivat ja tuntui ne siskollekin kelpaavan. Sisko myös huomasi, että sukista tuli ihan minun väriset ja siinä hän on aivan oikeassa. Hänen onnekseen hänellä on isompi jalka kuin minulla. Nämä sukat ovat siis minulle hiukan liian isot. Muuten nämä olisivat kyllä kelvanneet omiin jalkoihinikin.

Floralia:

Ohje: Floralia by Vintage Purls
Tekniikka: neulominen
Kenelle: siskolle
Puikot: 2.5 mm
Lanka: Viking of Norway Nordlys Musta (903) 91 g ja Blue Cerise (970) 83 g
Tekoaika: 4.8.-16.9.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Floralia

tiistai 21. syyskuuta 2021

Sophien universumi

Sophie's Universe peiton ohje julkaistiin pala kerrallaan vuonna 2015. Silloin seurasin peiton etenemistä sivusta, mutta malliin ihastuin jo silloin. Pari vuotta sitten halusin uuden sängynpeitteen ja päätin virkata sitä varten juuri Sophie's Universe-peiton. 


Peitto alkoi jämälankatyönä, johon oli tarkoitus upottaa mahdollisimman paljon 7 veljestä ja muita vastaavan paksuisia jämälankoja varastostani. Alussa se toimi hyvin, kun kerrokset eivät olleet kovin pitkiä. Mutta kerros kerrokselta ne pitenivät ja lopulta jouduin ostamaan myös aika paljon uusia lankoja peittoa varten. Valitsin peiton vallitsevaksi väriksi violetin ja siksi käytin paljon 7 veljeksen syreeni ja munakoiso sävyjä. Projektin pitkittyessä jännitin aina uuden lankakartan ilmestyessä vieläkö kyseiset sävyt ovat mukana. Tämän vuoden alussa ne sitten poistuivat lankakartasta. Hiukan paniikissa hamstrasin sitten niitä värejä, kun niitä vielä vastaan tuli. Onneksi löysin niitä tarpeeksi, että ne riittivät vielä peiton reunukseenkin. Ja kumpaakin väriä jäi vain vajaa kerällinen yli. 


Vuosina 2017-2018 virkkasin Kalevala peiton ja samalla opin paljon uutta virkkaamisesta. Siitä oli paljon hyötyä tämän projektin kanssa sillä aika lailla kaikki käytetyt virkkaustekniikat olivat jo tuttuja. Mutta aika monta erilaista tekniikkaa tähänkin peittoon mahtui. 

Halusin peitosta nimenomaan sängynpeitekokoisen ja siksi virkkasin keskusneliön jälkeen pienempiä ekstrapaloja 62 kappaletta. Tai oikeastaan jouduin virkkaamaan ekstrapaloja 63 kappaletta. Ekstrapaloja, kun oli kahta eri mallia ja halusin, että joka toinen pala on toista ja joka toinen toista mallia. Ensin virkkasin molempia paloja saman verran. Kun sitten suunnittelin missä järjestyksessä kiinnittäisin palat yhteen huomasin, että en saa paloja haluamaani järjestykseen, jos en virkkaisi vielä yhtä palasta niin, että toisenlaisia palasia on kaksi enemmän kuin  toisia. Yksi virkattu palanen siis jäi tästä peitosta yli. Palojen värit mietin niin, että toisen mallin  palat ovat enemmän punasävyiset ja toisen malliset sinisävyiset. Näihin paloihin oli hyvä upottaa kaikki pienet jämälankanöttöset.


Kun kaikki palaset oli yhdistetty virkkasin vielä koko peiton ympäri reunuksen. Siinä vaiheessa peitto oli jo niin iso, että sen käsittely oli jo hieman hankalaa. Puhumattakaan siitä, että oli kesä ja lämmintä. Vuoden 2020 kesällä pidin suosiolla peitonvirkkauksesta hiukan taukoa, mutta viime kesänä peiton valmistuminen oli jo niin lähellä, että kuumuudesta huolimatta virkkasin vain eteenpäin. Kesän aikana sain peiton virkkauksen osalta valmiiksi, mutta totesin sen tarvitsevan vielä pingotusta. Sille sopivan paikan löytämänen oli kuitenkin hankalaa ja siksi sen tekeminen jäi useammaksi viikoksi. Vasta viime viikolla, kun sain olla pari päivää yksin kotona, sain pingotettua peiton ja nyt se on viimein käytössä.


Melkein kaksi vuotta peiton virkkaamiseen meni, mutta lopputulos on upea. Ja lankavarastostanikin katosi mukavasti vanhoja keränloppuja. 7 veljeksen paksuisia lankoja jäi jäljelle vain pari peittoa varten ostamaani vajaata kerää sekä pari keränloppua, jotka eivät väreiltään peittoon sopineet. Lankaa kului yhteensä lähes 4 kiloa. Kyllä tämä projekti oli kaiken vaivan arvoinen.


Sophie's Universe -peitto

Ohje: Sophie's Universe CAL by Dedri Uys
Tekniikka: virkkaaminen
Lanka: Novita 7 veljestä, Gjestal Janne, Novita Suomivilla ja muita vastaavan paksuisia lankoja yhteensä 3897 g
Virkkuukoukku: 5 mm
Koko: n. 200 cm x 240 cm
Tekoaika: 20.11.2019-14.9.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Sophie's Universe

lauantai 11. syyskuuta 2021

Jännittävä Kajo mysteerihuivi

Varma syksyn merkki on Anna Johannan mysteerihuivi. Olen ollut mukana joka vuosi ja nyt on neulottu jo Shake it up, Hummingbird ja Entanglement. Pakko siis oli tänäkin vuonna lähteä mukaan neulomaan Kajoa. Tänä vuonna tilasin huivia varten kootun lankasetin. Minun valitsemani väriyhdistelmän nimi on Nocturnal Neptune.

Anna Johannan mysteerihuivit ovat siitä kivoja, että ne ovat hyvin yllätyksellisiä. Niin tänäkin vuonna. Huivi alkoi aika tavanomaiseen tapaan neulomalla puoli ympyrä. Mutta sitten vaihdettiin yllättäen neulomissuuntaa ja samalla pääteltiin puoliympyrän silmukat. Puolivälissä väri vaihdettiin vaaleasta tummaan raidoittamalla jonkin aikaa molempia värejä. Tässä osiossa hauskinta oli, että aina kahden kerroksen värein heitettiin noppaa ja jos sai kuutosen seuraavat kaksi kerrosta neulottiin kontrastivärillä. Se oli jännittävää, vaikka välillä kuutosia ei meinannut tulla ollenkaan ja lopussa niitä tuli aivan liikaa, kuten kuvasta voi huomata (tummaan päähän tuli aika paksu lila raita).

Seuraavaksi huiviin neulottiin jännät siivekkeet toiseen päähän tummalla ja toiseen vaalealla langalla. Tässä vaiheessa piti olla tarkkana. Pienikin virhe silmukkamäärässä aiheutti sen, että silmukat loppuivat liian aikaisin. Ja jos teki virheen sitä ei tietenkään huomannut ennen kuin lopussa. Toisessa siivekkeessä minulta unohtui yksi lisäys, jonka onneksi pystyn korjaamaan lisäämällä yhden ylimääräisen kerran viimeisillä kerroksilla.

Kaiken tämän jännityksen jälkeen loppu huivi syntyi melko kivuttomastia. Ensin neulottiin kontrastivärillä kolmio rivi huivin alareunaan. Sitten pääväreillä neulottiin kivaa siksak-kuviota. Silmukat pääteltiin tuppilo päättelyllä ja samalla jokaisen alareunan huippuun neulottiin pieni lenkki.

Tänäkin vuonna valmis huivi on ihana. Ja tämä oli vielä kaikesta jännityksestä huolimatta tosi mukava neuloa. Varmasti olen mukana taas ensi vuonna neulomassa mysteerihuivia.

Kajo: 

Ohje: Kajo by Anna Johanna
Tekniikka: neulominen
Puikot: 3.5 mm
Lanka: Fru Valborg Merino Single värisetti Nocturnal Neptune, väri 1 90g, väri 2 79g ja väri 3 75g
Tekoaika: 6.8-6.9.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Kajo