Vuosi on vaihtumassa ja on aika tarkastella millainen vuosi 2020 oikein oli. Ennen kaikkea se oli erikoinen. Eipä osannut vuosi sitten vuosikatsausta kirjoittaessa ajatella millainen vuosi on tulossa. Tässä vähän katsausta siihen millainen minun vuoteni oli käsitöiden näkökulmasta.
torstai 31. joulukuuta 2020
Käsityövuoteni 2020
maanantai 28. joulukuuta 2020
Joululahjat 2020: Tuprava-sukat
Neuloin edellisessä Sukka-Finlandia-kisassa kaikki muut sukat, mutta jäähdyttely malli ei silloin sen ilmestyessä enää inspiroinut niin paljon, että olisin jaksanut niitä neuloa. Itse asiassa unohdin koko mallin olemassa olon. Sitten aloin loka-marraskuussa pohtimaan minkälaiset sukat neuloisin tänä vuonna isälleni joululahjaksi. Sitten vastaan tuli jossain tämä Tuprava-malli ja tiesin heti, että tämä on juuri se malli, jota olen etsinyt. Ihan hämmästyin, kun tajusin, että tämä oli tosiaan se Sukka-Finlandian jäähdyttelymalli, joka ei keväällä inspiroinut. Joskus joku malli kaipaa vähän aikaa ennen kuin siihen innostuu.
Langaksi valitsin 7 veljestä, joka oli ohjeessa suositeltua paksumpaa, mutta ohjeen M-koolla sain siitä isälleni sopivat sukat. Tätä tehdessä kyllä kirosin sitä, kun Novita pienensi 7 veljeksen keräkokoa 100 grammaan. Yksi kerä harmaata kun ei riittänyt koko sukkiin. Onneksi lähikaupan lankahyllystä löytyi yksi kerä oikeaa väriä ja sain sukat valmiiksi ajoissa.
Näistä tuli kyllä oikein kivat sukat ja nyt on tosiaan kaikki edellisen Sukka-Finlandian mallit neulottu. Ja tottakai osallistun Sukka-Finlandiaan taas tälläkin kertaa, vaikka nyt en ole ihan varma jaksanko kaikkia sukkia neuloa. Lämmittely mallikaan ei ole ainakaan vielä innostanut niin paljon, että olisin niitä jaksanut niitä aloittaa. Mutta kuten nämä Tuprava-sukat osoittivat, ehkä innostun niistä myöhemmin.
Tuprava-sukat:
sunnuntai 27. joulukuuta 2020
Joululahjat 2020: Japanilainen solmupussukka
Äidille päätin tänä jouluna ommella lahjaksi projektipussin. Mallia mietin pitkän aikaa. Ensin suunnittelin jotakin perinteistä nyörillä suljettavaa versiota, mutta sitten alkoi kiinnostaa tämä japanilainen solmupussukka. Ideana siinä on kaksi eri mittaista sankaa, joista pitemmän voi tukea lyhemmän alta ja siten vähän sulkea pussukkaa.
Ohjetta katsoin tästä Fabric Art DIY -sivulta löytämästäni videosta. Video on selostettu japaniksi, mutta ohjeet ovat siinä tekstimuodossa myös englanniksi ja muutenkin video oli tosi selkeä. Sen avulla pussukan ompelu oli tosi helppoa.
Tein pussukasta hiukan isomman kuin tuossa videossa. Kankaana käytin tuollaista kivaa ompeluaiheista puuvillakangasta, jonka olen juuri projektipussi käyttöä varten ostanutkin. Vuorena on jälleen kerran vanhaa lakanaa.
Pussukasta tuli oikein kätevän oloinen. Pitääköhän minun ommella itselleni samanlainen?
Japanilainen pussukka:
lauantai 26. joulukuuta 2020
Joululahjat2020: Äärellä-sukat
Kysellessäni mitä tarpeita kummipojallani olisi, tuli vastauksena villasukat tai pipo. Koska olin vähän myöhään liikenteessä tämän kanssa, piti hyödyntää niitä lankoja, joita minulla oli varastossa. Koska sieltä ei löytynyt sopivia lankoja pipon väritoiveisiin, päätin neuloa hänelle sukat. Sopiva malli löytyi Veera Jussilan Neulekekkerit-kirjasta, jonka onneksi sain nopeasti kirjastosta. Mallin nimi on Äärellä-sukat, joissa edessä oleva mallineule tehdään pienillä palmikonkierroilla. Ne syntyivät nopeasti ilman apupuikkoa. Jos ei sitä vielä osaa, niin tuossa ohjeessa oli oikein selkeä ohje siihen, miten kahden silmukan palmikonkierto tehdään.
Langaksi valikoitui sini-vihreäkirjava Sandnes Garnin Sisu, jonka sain palkinnoksi edellisen Sukka-Finlandian joukkuekisan kolmannesta sijasta. Tällaiset vähän kirjavat langat ovat minulle vähän hankalia, kun en ihan perussukkia jaksa tehdä, vaikka niissä kirjavat langat ovat parhaimmillaan. Tähän malliin kirjava lanka sopi hyvin ja etuosan kuvio toi neulomiseen vähän mielenkiintoa.
Lapset kasvavat niin nopeasti. Jo nyt kummipojalleni pitää neuloa jo lähes yhtäsuuri sukka, kuin itsellenikin. Vähän meinasi kiire tulla, että sain sukat ajoissa postiin. Ensi vuonna pitää aloittaa joululahjojen suunnitteleminen vähän aikaisemmin.
Äärellä-sukat:
perjantai 25. joulukuuta 2020
Joululahjat 2020: Graafinen-sukat
Mihin ihmeeseen syksy taas hävisi? Edellisestä postauksesta on jo melkein kaksi kuukautta. Koko syksyn olen kyllä neulonut ja virkannut, mutta tekeillä on ollut vain isompia töitä ja salaisia joululahjoja. Mutta nyt on joulu, joten on aika paljastaa mitä olen neulonut lahjaksi tänä vuonna.
Tänäkin vuonna neuloin veljelleni joululahjaksi sukat. Tällä kertaa valitsin malliksi Graafinen-sukat Melissa Morgan-Oakesin kirjasta Varpaista varteen. Kuten kirjan nimestä voi arvata, nämä sukat on aloitettu kärjestä. Koska veljeni jalan koko on aika suuri, en jaksanut sukkia ihan ohuesta langasta neuloa, joten valitsin langaksi Nallen. Sillä sain ohjeen pienemmällä koolla ihan sopivalta vaikuttavat sukat. Pitkästä aikaa neuloin sukat myös molemmat yhtä aikaa yksillä pyöröpuikoilla.
Sukista tuli oikein kivat. Palmikko kuvio toi mukavasti mielenkiintoa neulomiseen ja se näyttää kivalta. Palmikot ovat edelleen suosikkejani ja siksi nämä sukat valmistuivatkin joululahjoista ensimmäisenä. Toivottavasti velikin tykkää.
Graafinen-sukat:
lauantai 31. lokakuuta 2020
Laminaria-huivi
Nautin yleensä todella paljon pitsihuivien neulomisesta. Niiden neulominen on mielenkiintoista, kun kaikki kerrokset eivät yleensä ole samanlaisia. Uusille pitsihuiveille ei oikein ole tarvetta, mutta silti aloitin kesällä myös Laminaria pitsihuivin neulomisen ihan vain siksi, että sen neulominen olisi hauskaa ja varastossani sattui olemaan siihen sopivaa lankaa.
Lanka oli liukuvärjättyä Scheepjes Whirliä. Tämä oli niin minun väristäni, että oli pakko ostaa sitä jotain huivia varten, vaikka tosiaan en uusia huiveja tarvitse ja langassakin oli 40 % akryyliä, jota yleensä yritän välttää. Ajattelin kuitenkin, että tällainen puuvilla-akryyli sekoite voisi olla kivaa kesällä pidettävään huiviin. Kuten kuvista näkyy, ei ehtinyt tämä huivi tälle kesälle, että olisin voinut kokeilla toimiiko se, mutta tulee se kesä ensi vuonnakin.
Tässä huivissa ei ihan toteutunut se, että jokainen kerros olisi erilainen ihan alussa. Alussa nimittäin tehtiin kivaa tähtineuletta, joka kuitenkin oli jokaisella oikean puolen kerroksella samanlaista. Seuraavaksi tullut kukkamallikerta oli jo vähän mielenkiintoisempi. Ja reunapitsissä saikin sitten seurata kaaviota joka kerroksella. Ihanaa!
Tässä ohjeessa annettiin kaksi eri koko vaihtoehtoa. Minä tietenkin valitsin isomman koon. Hiukan saikin sitten loppuvaiheessa jännittää langan riittävyyttä, kun violetinsävyt langassa vähenivät uhkaavaa vauhtia. Lanka kuitenkin riitti, vaikka kovin paljon ei yli jäänytkään. Taisin jopa päästä viimeiseen sävyyn asti. Eli hyvin onnistui huivi siinä mielessä. Ja tulihan tästä ihanan iso.
Tämä olikin sitten viimeinen kesäkuussa aloittamistani Kesäyön hullutus töistä. Ideanahan tuossa hullutuksessa oli saada kaikki valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä, mutta minulla meni lokakuuhun. Pääasia kuitenkin, että kaikki valmistuivat. Seuraavaksi täytyykin siirtyä joululahjojen tekemiseen.
Laminaria:
tiistai 13. lokakuuta 2020
Kai-Mei -sukat
Minulla on ollut projektina neuloa kaikki sukat Cookie A:n Suloisimmat sukat -kirjasta. Kesällä kirjasta pääsi puikoille Lindsay-sukkien lisäksi Kai-Mei-sukat.
Alku näissä sukissa oli aika tylsä. Varsi oli ihan vain joustinneuletta ja kantapää tavallinen ranskalainen kantapää. Vasta kantapään jälkeen alkoi tapahtua, kun kantapään toisesta reunasta poimituilla silmukoilla alettiin neuloa tuota kivaa pitsikuviota. Se sitten jalkaterän aikana siirrettiin kavennusten ja lisäysten avulla jalkaterän ulkoreunalta sisäraunalle. Jalkaterät olikin näiden sukkien kivoin osuus.
Sukista tuli kivat, vaikka hiukan epäilen ovatko nuo pitsinreiät liian isot. Yleensä en pidä villasukkien alla toisia sukkia, mutta nämä saattavat sellaiset vaatia. Tai sitten käytän näitä vain suhteellisen lämpimällä säällä.
Olen nyt neulonut tuosta Suloisimmat sukat kirjasta 13 mallia 15:sta. Kaksi siis olisi enää jäljellä. Tällä hetkellä ne eivät kuitenkaan inspiroi yhtään niin paljon kuin Cookie A:n toisen kirjan sukat, joten taidan laittaa Suloisimmat sukat nyt tauolle ja siirtyä Sukkia. Rakkaudella -kirjan pariin.
Kai-Mei
torstai 1. lokakuuta 2020
Kirjanmerkki käsityökirjojen väliin
Mariannen romanttinen kirjanmerkki:
tiistai 22. syyskuuta 2020
Khaleesi kämmekkäät
Kesäkuussa, kun etsin sopivia projekteja KYHiin, etsin jonostani malleja, joihin löytyisi lankaa valmiiksi varastostani. Siinä tuli sitten paritettua Khaleesi kämmekkäiden ohje ja varastostani löytyneet Novitan Florica kerät. Kumpikin oli odottanut jo vuosia vuoroaan päästä puikoille. Siispä nyt olikin jo korkea aika.
Khaleesi kämmekkäät ovat pitkät kyynärvarsiin yltävät kämmekkäät. Ne aloitetaan varresta ja matkan varrella kavennetaan silmukoita pitsien välissä olevissa nurjissa raidoissa. Kämmekkäissä on peukalokiila, joka myös tehdään pitsien väliin. Kokonaisuutena malli soljuukin kauniisti. Silmukat pääteltiin virkkaamalla niihin kiinteitä silmukoita ja kämmenosaan virkattiin vielä kaunis simpukkareunus. Kumpikin kämmekäs tehtiin samalla lailla. Siispä ei ole väliä kumman kämmekkään vetää oikeaan ja kumman vasempaan käteen. Ne sopivat hyvin molempiin käsiin.
Hiukan jouduin muokkaamaan mallia itselleni sopivammaksi. Nimittäin lisäsin kämmekkäisiin lisää pituutta sekä peukalon ja muiden sormien suojaksi. Yleensä kaipaan juuri sormille lisää lämmikettä, ja ohjeen mukaisina sitä lämmikettä ei juurikaan ollut tarjolla.
Yleensä neulon kaikki tällaiset jutut pyöröpuikoilla magic looppina, mutta koska KYHin takia kaikki sopivan kokoiset pyöröpuikot olivat varattuna neuloin nämä kämmekkäät perinteisesti sukkapuikoilla. Se olikin ihan kivaa vaihtelua. Vaikka minua edelleenkin ärsyttää vähän sukkapuikoissa joka suuntaan sojottavat puikot. Kyllä edelleen suosin pyöröpuikkoja sukkien ja lapasten neulomisessa.
Näistä kämmekkäistä tuli oikein kivat. En vain ole ihan varma onko minulla käyttöä näin pitkille kämmekkäille. Mutta oli käyttöä tai ei, niin siitäkin huolimatta tykkään näistä kovasti. Jotenkin tällaiset pitkät käsineet ovat aina viehättäneet minua. Jospa siis niitä tulisi käytettyäkin aina joskus, vaikka eivät ne aivan käytännöllisimmät olekaan.
Khaleesi:
maanantai 14. syyskuuta 2020
Entanglement mysteerihuivi
Entanglement:
torstai 3. syyskuuta 2020
Patronus-lapaset
Sain muutama vuosi sitten joululahjaksi Novitan heijastinlankaa Hohdetta. Aika pian päätin neuloa siitä lapaset. Jonostani etsin niille kivaa mallia ja päädyin Bird in hand -lapasiin. Nyt viime kesänä viimein päätin aloittaa lapaset. Mutta kaikki ei mennytkään suunnitelman mukaan. Bird in Hand -ohjeessa on jopa neljä eri kokoa, mutta pian sain huomata, että ne on saatu puikon kokoa ja siten myös tiheyttä vaihtamalla. Minun käteni ovat ilmeisesti aika pienet ja siksi sopivin koko olisi ollut ohjeen pienin. En kuitenkaan mitenkään päässyt ohjeessa annettuun tiheyteen langoillani, vaan lapasista oli tulossa liian suuret. Pakko oli hylätä se suunnitelma ja tehdä nuo Bird in Hand -lapaset ohuemmasta langasta.
Pari päivää mietin mitä ihmettä minä tuosta Hohde-langasta teen. Sitten bongasin jokin aika sitten suosikkeihini lisäämäni Patronus-lapasohjeen, joka on inspiroitunut Harry Potterien suojelius loitsusta. Jotenkin se malli tuntui sopivan hienosti heijastinlapasiin, joten laitoin ne puikoille.
Patronus olikin mukava lapasohje. Siinä oli vain yksi koko ja hiukan pelkäsin olisiko sekin minulle liian suuri. Lopulta lapasista tuli ihan käytettävän kokoiset, vaikka enemmän olisin tykännyt ehkä hiukan pienemmistä. Ohjeen mukaisesti tein myös vaihteen vuoksi aukkopeukalon, vaikka yleensä suosin kiilapeukaloita, Tuntui kuitenkin, että kiilan kanssa lapasista olisi tullut aivan liian isot.
Olen viime aikoina huomannut, että eniten tulee käytettyä lapasia, jotka kädessä voi käyttää kännykkää. Siksi päätin tehdä sormille läpän, jonka saa helposti pois tieltä, kuten viime talvien suosikkilapasissani Xylitoleissa. Mallia katsoin Ysolda Teaguen Broughton-lapasista. Niihin löytyy ilmaiseksi tutoriaalia Ysoldan blogista: osa 1 ja osa 2. Aiemmin olen neulonut läppälapasiin läpän alle jokaisella sormelle oman kolon. Tällä kertaa päätin kokeilla (osaksi laiskuuttani) neuloa reunaan vain joustinneuletta. Ainakin tämä ratkaisu mahdollistaa kämmekkäiden pitämisen lapasten alla, jos lapaset muuten tuntuvat liian isoilta.
Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen, vaikka lopputulos ei olekaan se mitä alunperin piti. Nyt saa pimeys ja kylmät ilmat tulla, minä olen valmis.
Patronus mittens:
maanantai 24. elokuuta 2020
Late lammas -projektipussukka
Late Lammas -projektipussi
tiistai 18. elokuuta 2020
Neulottuja hiusdonitseja
Hiusdonitseista tulee minulle mieleen kouluajat, jolloin ompelin itselleni hiusdonitseja ja tykkäsin käyttääkin niitä aika paljon. Nyt kun ne tulivat uudelleen muotiin, tahdoin taas kokeilla hiusdonitsin tekemistä. Nyt ohjeita on näkynyt paljon myös neulotuille donitseille, joita en silloin koululaisena tehnyt, vaikka neulomista jo silloin jonkin verran harrastinkin. Siispä neuloin nyt kaksi hiusdonitsia
Ihastuin keväällä Sari Nordlundin suunnittelemaan Pupu scrunchie malliin, sillä minua on viehättänyt tässä donitsien uudessa tulemisessa nimenomaan kaikki rusetit ja muut härpäkkeet mitä donitseihin on lisätty. Sopivat langatkin olivat jääneet yli keväällä neulomastani puserosta. Tässä on siis käyetty yhdessä sukkalankaa ja mohairlankaa. Hiukan arvoin ostanko tuon ohjeen, sillä hinta tuntui aika korkealta, kun varmasti olisin osannut vastaavan neuloa omasta päästäkin. Minua kuitenkin laiskotti, enkä jaksanut miettiä ja siksi ostin ohjeen. Tulenpa samalla tukeneeksi suunnittelijaakin. Ja kyllähän tästä kiva hiusdonitsi tuli.
Pupu scrunchie:
Pupu scrunchien ohjeesta mitat ottaen neuloin sitten toisenkin hiusdonitsin ilman rusettisysteemiä. Nämä hiusdonitsit tuntuvat olevan oikein hyvä käyttökohde jämälangoille. Lankaa ei kulu paljon ja valmista tulee nopeasti. Haastavinta tuntui olevan löytää sopivan mittainen hiuslenkki varastostani minun paksuihin hiuksiini. Neulos kun tuo siihen väliin vielä lisää paksuutta. Tästäkin tuli kuitenkin oikein kiva donitsi.