Mysteeri paljastettu

En yleensä oikein uskalla osallistua mysteerineulontoihin. Ajatuksena ne tuntuvat hauskalta, mutta silti pelottaa hypätä sokkona mukaan, kun ei voi olla varma tykkäänkö lopputuloksesta. Mutta kun suosikkisuunnittelijani Anna Johanna eli Missä neuloimme kerran blogin Neulisti suunnittelee mysteerihuivin, en voi vastustaa kiusausta.

Tilasin huivia varten iKKeltä kolmen merinosinkku vyyhdin paketin ja niillä aloitin neulomaan huivia. Ensimmäinen ja toinen väri tuntuivat toimivan ihan hyvin yhteen ja huivin neulominen sujui. Mutta sitten mukaan otettiin kolmas väri. Se oli yksistään ihana, mutta vähitellen alkoi tuntua, että se ei oikein toimi muiden värien kanssa tässä huivissa. Se oli liian samanlainen kuin tuo vaaleansininen. Vielä kun katselin kuvia toisten huiveista, huomasin pitäväni enemmän huiveista, joissa on enemmän kontrastia värien välillä. Siispä kun olin menossa vihjeessä 10, päätin vaihtaa kolmannen langan erääseen varastoni aarteeseen ja purin huivin kuudennen vihjeen alkuun.

Lukuun ottamatta tätä langan vaihto operaatiota huivin neulominen oli oikein mukavaa. Huivissa oli mukavasti vaihtelua, kun pääsi neulomaan niin ainaoikeaa, pitsiä kuin kaksiväristä patenttiakin. Pidin myös siitä, että tässä mysteerissä välit vihjeiden välillä olivat juuri sopivat tällaiselle hiukan hitaammalle neulojalle. Hyvin pysyin vihjeiden mukana aina tuohon langan vaihtoon asti.

Valmiista huivista tuli ihana ja valtavan suuri. Tästä tuli juuri sopiva uusi ulkoiluhuivi. Erityisesti pidän koko huivin kiertävästä icord-päättelystä ja huivin nurkkiin tehdyistä tasseleista. Siis loppujen lopuksi tämä  mysteeri oli ihan positiivinen kokemus. Enköhän uskaltaudu ainakin Anna Johannan mysteerineulontoihin myös jatkossa.

Shake it up:

Tekoaika: 12.9.-26.10.2018

Ohje: Shake it up by Anna Johanna

Lanka: iKKe Merino single väreissä Bad poetry 69 g ja Hera 100g sekä KVG SW BFL värissä Blå Jungfrusländä 86 g

Puikot: 3.5 mm

Linkki Ravelryn projektiin: Shake it up

Ristipistotöiden viimeistelyä

Vuosia sitten tein paljon enemmän ristipistotöitä kuin nykyään. Silloin ne kuitenkin tahtoivat jäädä viimeistelemättä. Kesällä kävin näitä töitä läpi ja päätin, että nyt ainakin osa niistä pääsee käyttöön.

Yhtään en muista milloin minä tämän kissataulun olen tehnyt, ehkä joskus ylä-asteikäisenä. Sen kuitenkin muistan, että tarvikepaketin tähän sain synttärilahjaksi. Nyt sain viimein hommattua tälle kehyksen ja laitettua sen seinälle. Tämä oli myös ensimmäinen itse kehystämäni ristipistotyö. Ei se täydellisesti onnistunut, mutta kelpaa.

Tämän toisen ristipistotyön tekeminen on minulla hiukan paremmin muistissa. Ohje tähän oli joskus Suuressa Käsityölehdessä. Minähän ihastuin siihen heti, koska siinä on kissoja ja lankakeriä. Lehden kautta sai tilata työhön tarvikepaketin ja äiti sen minulle tilasi. Sitten koulussa piti joskus yläasteella  tehdä jokin kirjontatyö. Minä tein silloin tämän. Harmi vain, että valmistumisensa jälkeen se jäi viimeistelemättä kaappiin pyörimään. Nyt sain viimein taulun kehystettyä ja seinälle. Ja kehystyskin sujui jo paremmin kuin tuon ensimmäisen.

Ihan kaikista ristipistotöistäni en halua taulua, joten tästä ompelin tyynynpäällisen. En muista tarkkaan milloin minä tämän tein. Mutta sen muistan, että tämä oli hiukan haastavampi kirjottava, kun kangas ei ollut aidakangasta. Tarkkaan piti laskea, että pistot tulivat aina kahden langan yli. Hiukan jo mietin, että onnistuisikohan noin tarkka työ minulta enää nykyään. Kiva tyyny tästä kuitenkin tuli.