Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. helmikuuta 2024

Kissanpesä

Viime syksynä menin yksi viikonloppu vanhemmilleni kylään ja unohdin ottaa käsityön mukaan. Enhän minä koko viikonloppua osannut olla tekemättä mitään, joten päätin aloittaa virkkaamaan vanhempien kissalle pesää, joka on ollut jo pitkään suunnitelmissa. Äidiltä löytyi ruskeaa trikookudetta ylimääräisenä ja häneltä sain myös virkkuukoukkua lainaan. Kude taisi olla hiukan paksumpaa kuin ohjeessa käytetty, mutta ei se mitään. Laku-kissa, jolle koria tein, on myös aika isokokoinen.

Kori eteni nopeasti aina silloin, kun ehdin sitä virkkaamaan eli lähinnä silloin, kun olin vanhemmillani kylässä. Toinen hidastava tekijä oli kuteen riittävyys ja lopulta se loppuikin kesken. Äidiltä löytyi paksumpaa ja vaaleamman väristä kudetta, jonka äiti leikkasi puoliksi, että sain korin tehtyä valmiiksi sillä. Aluksi värin vaihtuminen kesken vähän häiritsi, mutta ei se valmiissa työssä paljon häiritse. Varsinkin, kun virkkasin viimeisen piilosilmukka kerroksen korin suulle alkuperäisellä tummemmalla värillä (kun se vaaleamman värinen kudekin loppui kesken). Ohjeessa olisi korin päälle virkattu vielä kantokahva, mutta minä jätin sen pois.

Minulla oli tekovaiheessa vähän epäilyksiä onnistuuko kori, mutta olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Laku-kissa kävi kerran tekovaiheessa koemakaamassa korin ja on se hiukan osoittanut kiinnostusta valmista koriakin kohtaan. Ainakin sieltä on hyvä vaania, jos joku heittelee jotakin. Aika näyttää, kuinka paljon Laku siellä viihtyy. Alla kuvatodiste, että Laku on korissa ollut sisällä. Itseäni toki kuvassa häiritsee, että kerroksen vaihtumiskohta ei ole pohjassa. Ehkä olisi sittenkin pitänyt virkata se kantokahva?

Kissanpesä

Ohje: Kissanpesä by Shizukoudo Lankavan nettisivuilta
Koko: L
Lanka: Trikookude
Koukku: 9 mm
Tekniikka: virkkaaminen
Kategoria: sisustus
Tekoaika: 27.10.2023.-3.2.2024
Linkki Ravelryn projektiin: lankakeiju's Kissan pesä

tiistai 12. lokakuuta 2021

Makrame tyyny

 Aikaisemmin tänä vuonna kokeilin makramea avaimenperään. Ja heti perään kesällä aloitin makrametyynyn, johon hankin tarvikkeet viime vuonna. Kudetta tyynyä varten leikatessa oli vähän tunne, että hyppäsin  heti syvään päähän. Niitä kudepätkiä, kun tarvittiin jopa 64 kappaletta. Niitä leikellessä meni hiukan aikaa.

Itse tyynyn solmeilu oli hurjan hauskaa, eikä edes kovin vaikeaa. Koko tyynyä varten tarvittiin vain kolmea eri solmua: surmansilmukkaa, jolla langat sidottiin tankoihin solmeilua varten, kaksoistasosolmua, jolla pääosa tyynyä solmittiin ja merimiessolmua, jolla tyynyn päät solmittiin yhteen. Langat jaettiin kahdelle eri tangolle ja solmuja tehtiin spiraalimaisesti niin, että lopussa auki oli vain ylä ja alareuna (tai käytännössä sivureunat).

Solmin tyynyn valmiiksi parissa viikossa heinäkuussa, mutta sitten tyyny jäi tauolle pariksi kuukaudeksi. Silloin oli kiire poimia marjoja ja samalla pohdin, mistä saisin sisätyynyn. Lopulta ompelin sen vanhasta ja lakanasta ja äidiltä löytyi vanua sen täytteeksi. Sen jälkeen, kun tarvikkeet sisätyynyyn löytyi, loppu sujui nopeasti. Sisätyynyn ompelussa ei kauan nokka tuhissut ja sitten jäljellä olikin vain tyynyn päiden hapsujen solmiminen yhteen ja hapsujen tasoitus. 

Hapsuista en ihan tasaisia saanut, mutta käytännössä ne taitavat olla suurimman osan ajasta ihan sotkussa, joten kukaan ei varmaan edes huomaa pientä epätasaisuutta. Muuten kyllä tykkään tyynystä. Koristetyynyjä meidän asunnossa ei vielä olekaan yhtään, joten olikin jo korkea aika tehdä ensimmäinen.

Makrametyyny:

Ohje: Leinikki-makrametyyny by Sanna Peltoluhta, Lankava
Tekniikka: makrame¨
Koko: 45 cm x 45 cm
Lanka: Paulina punoskude pinkki 1614 g
Tekoaika: 8.7.-7.10.2021 

torstai 23. heinäkuuta 2020

Villapesupyyhe

Olen jo pitkään suunnitellut neulovani pyyhkeen. Innostuin, kun viime vuonna Oulun kädentaitomessuilla Taito shop Maakari alkoi myydä tarvikepakettia Villapesuohjelma podcastin Pirjon ja Katrin suunnittelemaan pyyhkeeseen. Messuilla jäin ilman tarvikepakettia, mutta joulun alla sain ostettua itselleni sen. 


Pyyhe pääsi puikoille kesäkuussa. Pyyhkessä on erilaisia pintaneuleita kuten kaksiväristä patenttia, helmineuletta, ainaoikeaa, sileää, korinpohjaa ja pitsineuleraitoja. Ihan kaikkein miellyttävin projekti tämä ei ollut. Pellava lanka oli kovaa ja sen neulominen otti hieman käsiin varsinkin patenttineuleessa. Yksivärisessä osassa neulominen oli vähän helpompaa. Silmukat pääteltiin I-cord päättelyllä.


Tarvikepakettiin kuului langan ja ohjeen lisäksi nahkainen ripustuslenkki ja Taito käsintehty merkki. Jätin kuitenkin merkin kiinnittämättä pyyhkeeseen, sillä se tuntui vähän tyhmältä tällaisessa pyyhkeessä, jota kuitenkin joutuu pesemään aika usein. Ripustuslenkki oli kätevä, sillä se on helppo poistaa pesun ajaksi.

Pyyhkeestä tuli oikein kivan näköinen. Käyttökokemusta ei vielä ole, mutta eiköhän tuo ihan toimiva ole. Lankaakin jäi vielä, että siitä voisi tehdä yhteensopivan tiskirätin.


Villapesupyyhe:

Malli: Villapesupyyhe by Villapesuohjelman Pirjo ja Katri, tarvikepaketti ostettavissa täältä
Puikot: 4 mm
Lanka: Lappajärven värjäämön Veera pellavalanka harmaa 99 g ja musta 20 g
Koko: n. 41 cm x 32 cm
Tekoaika: 2.6.-5.7.2020
Linkki Ravelryn projektiin:Villapesupyyhe


torstai 9. heinäkuuta 2020

Virkattuja koreja

Esteri-korin lisäksi virkkasin kesäkuussa myös kaksi pienempää koria. Alunperin tarkoitukseni oli virkata Kesäyön hullutukseen vain yksi, mutta koska totesin korien virkkaamisen hauskaksi ja yksi työ alkuperäisestä suunnitelmasta ei inspiroinutkaan tarpeeksi, aloitin myös toisen. Ja sainpahan samalla kulutettua pari keränloppua.


Ensimmäiseen koriin valitsin langaksi Novitan Malibua vuosien takaa. En enää edes muista mitä muuta olen tästä tehnyt. Korit virkkasin ihan oman ohjeen mukaan. Aloitin pohjan keskeltä ja tein lisäyksiä neljä kertaa kerroksella tasavälein. Jatkoin näin kunnes pohja vaikutti sopivan isolta. Siinä vaiheessa virkkasin yhden kerroksen vain silmukan takareunaan ja lopetin lisäykset. Sitten vain jatkoin ilman lisäyksiä, kunnes lanka alkoi olla lopussa. Viimeiseksi virkkasin kerroksen rapuvirkkausta korin reunaan.

Pieni neliökori:

Ohje: Omasta päästä
Lanka: Novita Malibu pinkki 72 g
Virkkuukoukku: 4 mm
Koko: 12.5 cm x 12.5 cm x 6 cm
Linkki Ravelryn projektiin: Little square basket


Toisen korin virkkasin samalla tavalla, mutta tein yhden kerroksen raitoja violetti-kirjavalla ja valkoisella Novitan Samos langalla. Nekin ovat lojuneet vasratossani jo vuosia. Virkkasin kerrokset spiraalina, niin, että eri värit eivät kertaakaan hypänneet toistensa yli. Tästäkin korista tuli kiva ja sain kulutettua kaiken kirjavan Samoksen. 

Samos kori:

Ohje: Omasta päästä
Lanka: Novita Samos valkoinen 30 g ja Novita Samos Lollipop violettikirjava 31 g
Virkkuukoukku: 4 mm
Koko: 13 cm x 13 cm x 8 cm
Linkki Ravelryn projektiin: Samos basket


Vaikka kuvassa olen täyttänyt nämä korit langoilla, niin näiden tuleva käyttötarkoitus on olla paikka kaikelle kirjoituspöydän pikkuromulle, jota sinne aina kertyy. Isommassa alan luultavasti säilyttää kaikkia latureita ja kuullokkeita ja pienempään laitoin näin alkajaisiksi pöydälle kertyneitä lankojen vyötteitä odottamaan niiden tarkempaa läpikäyntiä. Pöytä siistiytyi heti.

lauantai 4. heinäkuuta 2020

Esteri-kori

Miettiessäni nopeita töitä kesäyön hullutus haasteeseen keksin virkata korin viime vuonna virkkaamastani Evora-matosta ylijääneestä kuteesta. Koreillehan on käyttöä aina. Hiukan katselin löytyykö mitään valmista mallia ja päädyin Lankavan sivuilta ilmaiseksi saatavaan Esteri-korin ohjeeseen.



Minulla oli käytössä Lankavan Lilli-ontelokudetta, joka on ohjeen Esteri-kudetta paksumpaa ja siksi jouduin jonkin verran säätämään korin edetessä. Esimerkiksi pohjaan en tehnyt niin monta välikerrosta kuin ohjeessa sillä muuten pohjasta alkoi tulla liian kuppimainen. Myös korin kauniissa pitsireunuksessa jouduin muokkamaan ohjetta, sillä ohjeen mukaan tehtynä siitä tuli aivan liian leveä muuhun koriin verrattuna, ja se alkoi rumasti roikkumaan. Siispä vähensin siitä silmukoiden määrää. Aika ohjeen kuvan mukaiselta tuo noinkin näyttää.



Ja mitä muutakaan minä tuollaiseen koriin laittaisin kuin lankaa. Eli lankakori tästä tuli. Niitä kun tuntuu koko ajan tarvitsevan lisää, kun edelliset täyttyvät.

Esteri-kori

Malli: Esteri-kori by Marjukka Tyrväinen
Virkkuukoukku: 8 mm
Kude: Lankava Lilli ontelokude violetti 739 g
Koko: Halkaisija 27 cm, korkeus n. 20 cm
Tekoaika: 11.-25.6.2020
Linkki Ravelryn projektiin: Esteri Basket

torstai 25. kesäkuuta 2020

Tiskirättejä

En tiedä mikä minuun meni, mutta toukokuun lopussa päätin osallistua kesäyön hullutukseen. Se järjestetään vuosittain kesäkuussa. Ideana on aloittaa joka päivä kesäkuun alusta lähtien juhannusaattoon asti yksi työ. Siis tänä vuonna 19 työtä. Tavoitteena on saada kaikki valmiiksi heinäkuun  loppuun  mennessä. Kaikki on nyt aloitettu ja ensimmäiset on jo valmiinakin. Ensimmäisenä esittelyssä on kolme tiskirättiä.


Ensimmäisenä neuloin kissa-tiskirätin. Kissa siis muodostuu ainaoikeasta neulepinnasta, kun tausta on sileää. Reunoissa on vielä helmineuletta. Tämä malli on vuosia pyörinyt jonossani joten oli jo aikakin se neuloa. Ja ihan kiva siitä tuli. Sen verran mallia muokkasin, että alkuun ja loppuun neuloin muutaman ekstra kerroksen sileää.

Kitty Love -tiskirätti

Ohje: Kitty Love Washcloth by Cheryl Lacey
Lanka: Novita Bambu (vanha) beige 20 g
Puikot: 3.5 mm
Tekoaika: 7.6.2020
Linkki Ravelryn projektiin: Kitty Love Washcloth

Toisena neuloin Deathly Hallows -tiskirätin. Siinä on kuvattu Harry Potterista tuttu deathly hallowsien eli kuoleman varjelusten merkki pitsinä. Tässäkin pohjana on sileää ja reunoilla ainaoikeaa. Tästäkin tuli oikein kiva rätti.

Deathly Hallows -tiskirätti

Ohje: Deathly Hallows Washcloth by Denise Plourde
Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo musta (1990)  20 g
Puikot: 3.5 mm
Tekoaika: 9.-10.6.2020
Linkki Ravelryn projektiin: Deathly Hallows Washcloth

Kolmas neulomani rätti on It's a Doily, Not a Dishcloth. Mallin suunnittelija sai inspiraation tähän rättiin ensimmäisestä Hobitti elokuvasta yhdestä Bilbon repliikistä. Tämä malli päätyikin jonooni siksi, että minua huvittaa ajatus tiskirätistä, joka toimii myös liinana. Onneksi mallikin on ihan nätti ja tällaisten pitsiliinojen neulominen on aina mukavaa. Ihan varma en ole raaskinko käyttää tätä rättinä.

It's a Doily Not a Dishcloth

Ohje: It's a Doily, not a dishcloth by Becky Greene
Lanka: Novita Bambu (uusi) vadelma (562) 17 g
Puikot: 3.5 mm
Tekoaika: 10.-13.6.2020
Linkki Ravelryn projektiin: It's a Doily, Not a Dishcloth

Nyt on siis tiskirätti varastoa hiukan päivitetty. Osa vanhoista alkaakin mennä jo rikki. Eli jotain hyvääkin tästä hullutuksesta seurasi.

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Evora matto

Heti, kun ensimmäisen kerran sain käsiini Virkkurin kuosikirjan, ihastuin Evora kuosiin. Pakko oli saada matto sillä kuosilla. Uusille matoille tulikin tarvetta, kun muutin, joten hommasin kudetta ja aloin virkata, vaikka vähän hirvittikin. Suunnitelmissani kun ei ollut aivan pieni matto.


Kirjan matossa oli käytetty Paulina punoskudetta, mutta minä päädyin Lilli ontelokuteeseen. En enää muista miksi, sillä tilasin kuteet helmikuussa. Pääsin sillä kuitenkin suurin piirtein samaan tiheyteen kuin ohjeessa, joten mitään ongelmaa sen kanssa ei tullut.


Varsinkin alussa nautin maton virkkaamisesta. Kuvio oli juuri sopivan haastava pitämään yllä mielenkiintoa, mutta samalla niin looginen, että ohjetta ei tarvinnut katsoa ensimmäisen mallikerran jälkeen. Ja välillä piti pysähtyä ihastelemaan kuinka kaunis tuo kuvio on. Toki kasvaessaan maton virkkaaminen kävi raskaammaksi. Siksi oli hyvä, kun kesäloman vietin poissa maton luota niin sai välillä kädet levätä. Lopussa maton käsittely oli jo todella hankalaa. Tai kerroksen keskellä ei ollut ongelmia, mutta kerroksen vaihtaminen ja maton kääntäminen oli raskasta.


Alunperin suunnittelin virkkaavani maton kuusi mallikertaa pitkäksi. Mutta viidennen mallikerran lähestyessä loppuaan mallailin mattoa paikalleen ja totesin, että se alkoi jo olla tarpeeksi pitkä (ja aloin jo vähän väsyä maton kääntelyyn). Mutta kyllä siitä vain tuli ihana.

Seuraavassa kuvassa näkyy myös aiemmin tänä vuonna ompelemani verhot. Seuraavaksi jatkan tämän huoneen sisustamista virkkaamalla sängynpeitteen.

Evora-matto:

Tekoaika: 9.6.-26.8.2019
Malli: Evora by Molla Mills, kirjasta Virkkurin kuosikirja
Kude: Lankava Lilli ontelokude violetti 3875 g ja vaalea harmaa 2975 g
Koukku: 9 mm
Koko: n. 92 cm x 226 cm
Linkki Ravelryn projektiin: Evora Rug

torstai 24. tammikuuta 2019

Mukinalusia

Niin kuin olen jo aikaisemmin kertonut, niin muutin tuossa viime vuoden lopussa. Samalla iski pieni sisustus innostus. Se tulee varmasti näkymään täällä blogissakin, kun alan toteuttaa kaikkia suunnitelmiani. Mattoja, verhoja, peittoja ja pannunlappuja on ainakin suunnitelmissa. Tässä tulee nyt ensimmäinen toteutus: lasinaluset.


Minä olen aina ajatellut, että lasinaluset ovat vähän turhakkeita enkä uskonut koskaan sellaisia tekeväni. Mutta sitten kämppikseni toivoi mukien alle jotain lautasta tai vastaavaa, ettei pöytä likaantuisi. Minä ehdotin virkattuja lasinalusia ja yllättäen se meni läpi.



Seuraavaksi aloin Ravelryn haulla etsiä millaisia valmiita ohjeita lasinalusille on. Suuri trendi niissä näkyi olevan kissan takapuolen muotoisen lasinaluset. Ne eivät kuitenkaan innostaneet kämppistäni, joten valitsin perinteisemmät Dropsin mallit.


Nämä olivat kyllä tosi loistavia jämälankojen tuhoamiseen. Oikeastaan tarvetta ei ollut kuin aivan parille lasinaluselle, mutta minä vähän innostuin ja tein niitä lopulta 11 kappaletta: 9 yksiväristä ja kaksi moniväristä jolla yritin tuhota käyttämäni langat mahdollisimman täydellisesti. Ja hyvin onnistuinkin siinä. Kaikki suunnittelemani langat meni, mutta toisen värikkään alusen pari viimeistä kerrosta piti tehdä toisella langalla.


On muuten älyttömän palkitsevaa, kun saa jonkun langan kulutettua aivan viimeistä metriä myöten. Hiukan piti testailla mihin langat riittävät, mutta kun sai ne juuri ja juuri riittämään jollekin kerroksella, niin kylläpä tuli hyvä mieli.


Kyllä näistä ihan nättejä tuli. Aika sitten näyttää onko näille oikeasti käyttöä, vai unohtuvatko ne kaappiin.


Mukinaluset:

Tekoaika: 4.-17.1.2019
Malli: Bright Side Coasters by DROPS Design
Lanka: Rico Design Essentials Cotton DK lila (16) 9 g, kardinaali (84) 11 g, fuksia (13)  26 g, violetti (18) 26 g, Sandnesgarn Mandarin Medi harmaa (6030) 5 g
Koukku: 3.5 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Bright Side Coasters

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Ruutuja vessaan

Äitini toivoi uutta mattoa vessaan. Vanha kun on mennyt jo aika resuksi. Minä tietenkin tarjouduin tekemään uuden. Hiukan katseltiin mallivaihtoehtoja ja päädyttiin alkuvuodesta ilmestyneessä Unelmien käsityöt lehdessä julkaistuun Ruutumaton ohjeeseen.


Langaksi sain Toikan Putkista, josta myös edellinen vessan matto oli tehty. Koska Putkis on ohuempaa, kuin ohjeessa käytetty trikookude jouduin päättämään silmukkamäärät itse kokeilemalla. Itse kirjovirkkaus oli taas vaihteeksi mukavaa puuhaa ja minusta tuntuu, että teen sitä lisääkin ihan lähitulevaisuudessa.

Laku-kissakin saatiin testaamaan mattoa.

Ohjeessa vain maton päätyihin virkattiin kerros piilosilmukoita, kerros kiinteitäsilmukoita ja kerros piilosilmukoita. Minä päädyin kiertämään koko maton tuolla tavalla. Sillä tavalla siitä tuli mielestäni huolitellumman näköinen ja samalla se sai muutaman sentin lisää pituutta.


Matosta tuli mielestäni oikein kivan näköinen. Ainoa mikä vähän harmittaa on se, että käsialani kiristyi työn edetessä ja siksi aloitusreuna on leveämpi kuin lopetusreuna. Äitiä se ei kuitenkaan haitannut, joten jääköön nyt tuollaiseksi. Ehkä seuraavassa työssä osaan paremmin pitää tiheyteni kurissa.


Ruutumatto:

Tekoaika: 11.-23.11.2018
Ohje: Ruutumatto by Päivi Helman-Harju Unelmien käsityöt 1/2018 -lehdestä
Lanka: Toikan Putkis valkoinen 260 g, vaaleansininen 287 g, ja sininen 153 g
Virkkuukoukku: 6 mm
Koko: n. 80 cm x 50 cm
Linkki Ravelryn projektiin: Ruutumatto

maanantai 15. lokakuuta 2018

Ristipistotöiden viimeistelyä

Vuosia sitten tein paljon enemmän ristipistotöitä kuin nykyään. Silloin ne kuitenkin tahtoivat jäädä viimeistelemättä. Kesällä kävin näitä töitä läpi ja päätin, että nyt ainakin osa niistä pääsee käyttöön.


Yhtään en muista milloin minä tämän kissataulun olen tehnyt, ehkä joskus ylä-asteikäisenä. Sen kuitenkin muistan, että tarvikepaketin tähän sain synttärilahjaksi. Nyt sain viimein hommattua tälle kehyksen ja laitettua sen seinälle. Tämä oli myös ensimmäinen itse kehystämäni ristipistotyö. Ei se täydellisesti onnistunut, mutta kelpaa.


Tämän toisen ristipistotyön tekeminen on minulla hiukan paremmin muistissa. Ohje tähän oli joskus Suuressa Käsityölehdessä. Minähän ihastuin siihen heti, koska siinä on kissoja ja lankakeriä. Lehden kautta sai tilata työhön tarvikepaketin ja äiti sen minulle tilasi. Sitten koulussa piti joskus yläasteella  tehdä jokin kirjontatyö. Minä tein silloin tämän. Harmi vain, että valmistumisensa jälkeen se jäi viimeistelemättä kaappiin pyörimään. Nyt sain viimein taulun kehystettyä ja seinälle. Ja kehystyskin sujui jo paremmin kuin tuon ensimmäisen.


Ihan kaikista ristipistotöistäni en halua taulua, joten tästä ompelin tyynynpäällisen. En muista tarkkaan milloin minä tämän tein. Mutta sen muistan, että tämä oli hiukan haastavampi kirjottava, kun kangas ei ollut aidakangasta. Tarkkaan piti laskea, että pistot tulivat aina kahden langan yli. Hiukan jo mietin, että onnistuisikohan noin tarkka työ minulta enää nykyään. Kiva tyyny tästä kuitenkin tuli.

lauantai 18. elokuuta 2018

Pitsikori

Tämä kori oli minun kesälomaprojektini tänä vuonna, vaikka valmistuminen venyikin hiukan loman loppumisen jälkeiseen aikaan. Itse korin tarina alkoi kyllä jo viime vuonna. Silloin sen ohje ilmestyi Kodin Pellervo -lehdessä. Me äidin kanssa ihastuttiin koriin molemmat ja melkein samantien tilattiin tarvikkeet. Sitten ne saivatkin lojua käyttämättömänä vuoden. Viimein kesälomani alussa päätin, että nyt tämä kori on pakko tehdä.


En oikein osaa sanoa, millä tekniikalla kori on tehty. Ensin siinä ommeltiin ontelokuteella laakapistoja muoviverkkoon, josta tuli korin reunat Kun koko verkko oli päällystetty laakapistoilla, kudetta pujoteltiin näiden pistojen lomaan niin, että korin pinta näyttää kudotulta. Yläosaan ei kudetta pujoteltu niin tiheästi, joten siihen jäi reikiä.


Korin pohjana on ostettu laukunpohja, joka reunustettiin virkkaamalla ennen pohjan ompelua paikalleen. Ensimmäinen kerros laukunpohjan ympärille olikin aikamoista taistelua. Pohjassa olevat reiät olivat niin pieniä, että oli pakko käyttää 2.5 mm koukkua. Sillä kun yritti vetää kudetta pienen reiän läpi, niin koukku joutui koville. Tuon kerroksen jälkeen kyseinen virkkuukoukku olikin aika käyttökelvoton.


Korin sanka tehtiin myös muoviverkosta, joka päällystettiin virkkaamalla. Tuon pohjan virkkaamisen jälkeen se olikin aika rentouttavaa puuhaa. ja valmista tuli nopeasti. Sangan viimeistelee napit, jotka löysin omista varastoistani. Ohjeen mukaan nappi laitettiin vain  toiselle puolelle, mutta minä halusin napit molemmille puolille, että ei ole niin väliä miten päin koria pitää esillä.


Oli mukavaa tehdä vaihteenvuoksi jotain hiukan erilaista käsityötä ja koristakin tuli oikein kiva. Suunnittelin, että tässä korissa alan säilyttämään keskeneräisiä käsitöitäni ja niiden tarvikkeitta.


Pitsikori:

Tekoaika: 7.7.-13.8.2018
Ohje: Kodin Pellervo 6-7/2017, löytyy ilmaiseksi myös Lankavan nettisivuilta
Kude: Esteri ontelokude violettia n. 130 g ja luonnonvalkoista n. 110 g
Muita tarvikkeita: Stafil muoviverkko ja soikea Stafil laukunpohja, 2 nappia
Virkkuukoukku: 2.5 mm ja 5 mm

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Kalevala peitto

Hyvää Kalevalan päivää. Ajattelin, että tänään olisi hyvä päivä esitellä Kalevala peittoni. Sillä tässä se viimein on, viime syksyn urakka. Kesällä, kun kuulin tästä Kalevala CALista ensimmäisen kerran, innostuin heti. Ensimmäisenä piti päättää lanka. Jonkin verran pohdin valmiin lankapaketin tilaamista. Yhtenä iltana sitten kaivoin keskipaksut puuvilla/bambu lankojen jämäni lattialle ja totesin, että saisin ehkä peiton virkattua niillä. Melkein heti peiton aloituksen jälkeen kuitenkin totesin, että kaikki aikaisemmin suunnittelemani langat eivät sopineet värien puolesta peittoon. Lopulta olin niin epätoivoinen, että päädyin purkamaan yhden käyttämättä jääneen boleron ja käytin siitä saamani langat peittoon. Eihän nekään lopulta riittäneet vaan jouduin ostamaan lisäksi 250 grammaa uutta lankaa + 450 grammaa yhdistämistä ja reunusta varten.


Ihan ei homma mennyt niin kuin suunnittelin. Ensimmäinen tavoite tämän valmistumiseksi oli itsenäisyyspäivä. Melko pian huomasin, että minun langoillani peiton palasista tulee ohjetta pienemmät, joten päätin virkata palasia enemmän. Valmistumisen tavoitteenkin siirsin vuoden loppuun. Viimeinen palanen valmistui itsenäisyyspäivän aikoihin mutta sitten alkoikin Sukka-Finlandia, joten peiton valmistuminen siirtyi taas. Enää en asettanut tavoitteita, vaan yhdistin palaset ja virkkasin reunuksen kaikessa rauhassa sukkien neulomisen lomassa. Viimein tammi- helmikuun vaihteessa sain peiton reunuksen valmiiksi. Muutama viikko meni pingotuksen suunnittelussa ja toinen peiton kuivumista odotellessa. Mutta nyt se on valmis. Ja siitä tuli ihana.


Tämä oli kyllä hieno projekti. Opin paljon uusia juttuja, esimerkiksi kohopylväät ja nyörisilmukat. Myös itsenäinen kerroksen aloitus (standing stitch) oli minulle uusi asia, joka jäi heti käyttöön. Palasten ohjeiden laatu vaihteli paljon. Osa oli helppoja ja selkeitä osa hiukan haastavampia. Suosikkini ulkonäön suhteen on Marjatta ja eniten tykkäsin virkata Lemminkäistä ja bonuspalaa Sormet sormien lomahan.


Tein peittooni yhteensä 35 palasta. Kaikki palaset tein kerran lukuun ottamatta Hirven hiihtoa, joka ei mielestäni sopinut tyylillisesti joukkoon. Lisäksi tein kaksi kappaletta Ilmatar, Maailman synty, Lemminkäinen, Sammon taonta, Nuotiovalkea, Tellervo, Sammon ryöstö ja Sormet sormien lomahan -palasia. Etukäteen varoiteltiin, että jokaisella peiton sivulla pitäisi olla parillinen määrä palasia, että reunus toimisi. Minä tietenkin päätin siinä kohti hiukan soveltaa. Loppujen lopuksi se ei ollut kovin vaikeaa. Yhdellä kerroksella piti vain joka sivulla kolmessa kohtaa hypätä yhden silmukan verran enemmän kuin yleensä.


Vaikka välillä epäilytti sopivatko jämälankani värit yhteen tai tuleeko peitosta liian pieni, niin lopputulos on tosi kiva. Peitosta tuli juuri sopivan kokoinen. Ja vaikka olisin valinnut eri värit jos olisin ostanut peittoon langat, ei tämä näinkään pahan näköinen ole. Peitosta tuli hieno muisto Suomen 100-vuotis juhlavuodesta.

Kalevala peitto:

Tekoaika: 28.8.2017-18.2.2018
Ohje: Kalevala peitto, suunnittelijoina useat suomalaiset virkkaajat
Lanka: Eri puuvilla ja bambu lankoja (esim. Novita Tennessee ja Bambu, yhdistämiseen ja reunukseen Hjertegarn Cotton nro 8) yhteensä  n. 1500 g.
Virkkuukoukku: 3.5 mm
Koko: n. 125 cm - 180 cm
Fiilis: Upea projekti, hieno lopputulos!
Linkki Ravelryn projektiin: Kalevala blanket

lauantai 6. helmikuuta 2016

Edith-matto

Olen jo pitkään ihastellut virkattuja mattoja ja haaveillut sellaisen tekemisestä. Itse asiassa aloitinkin jo virkkaamaan Juhannusruusu mattoa monta vuotta sitten, mutta se kaatui siihen, ettei minulla ollut tarpeeksi kudetta. Vuonna 2012 kävin Kempeleen mattokutomosta ostamassa trikookudetta virkattua mattoa varten. Ennen joulua järjestelin kaappejani ja nuo kuteet tulivat vastaan. Silloin päätin, että nyt nuo täytyy käyttää pois viemästä tilaa kaapissani (jossa on muutenkin ihan liikaa käsityötarvikkeita).


Edith:
Tekoaika: 29.1.-4.2.2016
Ohje: 147-16 Edith by DROPS design
Materiaali: puuvilla trikookude violetti 920 g
Koukku:  8 mm
Koko: Halkaisija n. 77 cm
Fiilis: Olisin halunnut virkata isomman, mutta kude loppui kesken.
Linkki Ravelryn projektiin: Edith


Ennen aloitusta haaveilin virkkaavani matosta isomman kuin ohjeessa, niin että noita pitsi osuuksia olisi tullut kolme. Sillä lailla matto näytti kivemmalta mitä olen muiden toteutuksia katsonut. Aina ei vain kaikki mene niin kuin suunnittelee. Kude riitti täsmälleen ohjeen kokoiseen mattoon. Seuraavaa kerrosta jäljellä olevalla kudemäärällä ei saanut tehtyä (minä kyllä kokeilin). No ihan kiva siitä tuli noinkin.


En usko, että tämä jää viimeiseksi virkkaamakseni matoksi. Saa vain nähdä montako vuotta menee ennen kuin innostun taas maton virkkaamisesta.