keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Kalevala peitto

Hyvää Kalevalan päivää. Ajattelin, että tänään olisi hyvä päivä esitellä Kalevala peittoni. Sillä tässä se viimein on, viime syksyn urakka. Kesällä, kun kuulin tästä Kalevala CALista ensimmäisen kerran, innostuin heti. Ensimmäisenä piti päättää lanka. Jonkin verran pohdin valmiin lankapaketin tilaamista. Yhtenä iltana sitten kaivoin keskipaksut puuvilla/bambu lankojen jämäni lattialle ja totesin, että saisin ehkä peiton virkattua niillä. Melkein heti peiton aloituksen jälkeen kuitenkin totesin, että kaikki aikaisemmin suunnittelemani langat eivät sopineet värien puolesta peittoon. Lopulta olin niin epätoivoinen, että päädyin purkamaan yhden käyttämättä jääneen boleron ja käytin siitä saamani langat peittoon. Eihän nekään lopulta riittäneet vaan jouduin ostamaan lisäksi 250 grammaa uutta lankaa + 450 grammaa yhdistämistä ja reunusta varten.


Ihan ei homma mennyt niin kuin suunnittelin. Ensimmäinen tavoite tämän valmistumiseksi oli itsenäisyyspäivä. Melko pian huomasin, että minun langoillani peiton palasista tulee ohjetta pienemmät, joten päätin virkata palasia enemmän. Valmistumisen tavoitteenkin siirsin vuoden loppuun. Viimeinen palanen valmistui itsenäisyyspäivän aikoihin mutta sitten alkoikin Sukka-Finlandia, joten peiton valmistuminen siirtyi taas. Enää en asettanut tavoitteita, vaan yhdistin palaset ja virkkasin reunuksen kaikessa rauhassa sukkien neulomisen lomassa. Viimein tammi- helmikuun vaihteessa sain peiton reunuksen valmiiksi. Muutama viikko meni pingotuksen suunnittelussa ja toinen peiton kuivumista odotellessa. Mutta nyt se on valmis. Ja siitä tuli ihana.


Tämä oli kyllä hieno projekti. Opin paljon uusia juttuja, esimerkiksi kohopylväät ja nyörisilmukat. Myös itsenäinen kerroksen aloitus (standing stitch) oli minulle uusi asia, joka jäi heti käyttöön. Palasten ohjeiden laatu vaihteli paljon. Osa oli helppoja ja selkeitä osa hiukan haastavampia. Suosikkini ulkonäön suhteen on Marjatta ja eniten tykkäsin virkata Lemminkäistä ja bonuspalaa Sormet sormien lomahan.


Tein peittooni yhteensä 35 palasta. Kaikki palaset tein kerran lukuun ottamatta Hirven hiihtoa, joka ei mielestäni sopinut tyylillisesti joukkoon. Lisäksi tein kaksi kappaletta Ilmatar, Maailman synty, Lemminkäinen, Sammon taonta, Nuotiovalkea, Tellervo, Sammon ryöstö ja Sormet sormien lomahan -palasia. Etukäteen varoiteltiin, että jokaisella peiton sivulla pitäisi olla parillinen määrä palasia, että reunus toimisi. Minä tietenkin päätin siinä kohti hiukan soveltaa. Loppujen lopuksi se ei ollut kovin vaikeaa. Yhdellä kerroksella piti vain joka sivulla kolmessa kohtaa hypätä yhden silmukan verran enemmän kuin yleensä.


Vaikka välillä epäilytti sopivatko jämälankani värit yhteen tai tuleeko peitosta liian pieni, niin lopputulos on tosi kiva. Peitosta tuli juuri sopivan kokoinen. Ja vaikka olisin valinnut eri värit jos olisin ostanut peittoon langat, ei tämä näinkään pahan näköinen ole. Peitosta tuli hieno muisto Suomen 100-vuotis juhlavuodesta.

Kalevala peitto:

Tekoaika: 28.8.2017-18.2.2018
Ohje: Kalevala peitto, suunnittelijoina useat suomalaiset virkkaajat
Lanka: Eri puuvilla ja bambu lankoja (esim. Novita Tennessee ja Bambu, yhdistämiseen ja reunukseen Hjertegarn Cotton nro 8) yhteensä  n. 1500 g.
Virkkuukoukku: 3.5 mm
Koko: n. 125 cm - 180 cm
Fiilis: Upea projekti, hieno lopputulos!
Linkki Ravelryn projektiin: Kalevala blanket

lauantai 24. helmikuuta 2018

Ravellenic Games 2018

Ravellenic Games alkaa olla minulle jo perinne. Siinä haastetaan itsensä tekemään olympialaisten aikana jokin projekti valmiiksi. Se voi olla jonkin ihan uusi projekti tai jonkin keskeneräisen työn saaminen valmiiksi tai purkaminen. Pitkään mietin mikä olisi tämän vuoden projekti Pari viikkoa ennen olympialaisten avajaisia sitten keksin, että neulon Solaris  huivin ja osallistun Shawl skating lajiin. Samalla voisin osallistua Ravelryn HC-neulojat ryhmän Mairlynd KALiin.


Solaris huivi on kolmion muotoinen ainaoikein neulottu huivi. Siihen neulotaan säännöllisin väliajoin reikäkerros ja raitoja lyhennetyin kerroksin. Reunukseen neulottiin vielä kaikilla väreillä raitoja, joihin tehtiin mutkia ensin lisäämällä silmukoita ja sitten vähitellen kaventamalla ylimääräiset silmukat seuraavilla kerroksilla pois. Oikein mukava kokonaisuus kaiken kaikkiaan. Koko ajan tapahtui jotain joten neulominen ei käynyt tylsäksi, mutta samalla samat asiat toistuivat joten koko ajan ei tarvinnut ohjetta tuijottaa.


Hiukan jouduin pohtimaan puikkokokoa. Alussa kokeilin aloittaa ohjeen mukaisilla 3.5 mm puikoilla, mutta päätin sitten vaihtaa 4 mm puikkoihin, ettei huivista vain  tulisi liian pieni. Se nyt oli kuitenkin aivan turha pelko. Huivista tuli valtava. Se oli sitä jo heti puikoilta tiputtuaan, mutta kastelun jälkeen se taisi kasvaa vielä hiukan lisää, vaikka en huivia  mitenkään pingottanut vaan levitin sen vain varovasti kuivumaan.


Ensimmäisen viikon neuloin huivia aika rauhalliseen tahtiin. Mutta sitten tuli kiire. Luultavasti olisin saanut huivin valmiiksi ajoissa hiukan hitaammallakin tahdilla, mutta tavoitteenani on ehtiä neuloa vielä Sukka-Finlandian kuudennen etapin sukat kuun loppuun mennessä valmiiksi. Oli siis saatava huivi äkkiä pois tieltä. Ja olihan se kiva ehtiä ottaa huivista kunnon kuvat ennen kisojen loppumista. Ja kyllä tuo sääkin vaikuttaa sellaiselta, että on kiva saada uusi iso huivi äkkiä käyttöön.

Solaris huivi:

Tekoaika: 10.-22.2.2018
Ohje: Solaris by Melanie Berg
Lanka: Filcolana Arwetta Classic vaalean harmaa (957) 194 g, Handu Merinosukkis turkoosi 3 g, tumman vihreä 7 g, harmaa 8 g, pinkki 10 g ja Handu Alpakkasukkis totinen orvokki 9 g.
Puikot: 4 mm
Fiilis: Tulipa siitä iso!
Linkki Ravelryn projektiin: Ravellenic Games 2018: Solaris


sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Sukka-Finlandia: Talvella kerran

Sukka-Finlandian viides etappi jää minulta väliin. En vain yksinkertaisesti pitänyt niiden sukkien ulkonäöstä. Mutta viimeinkin sain lämmittely sukat neulottua. Ihastuin malliin heti, kun sen näin. Aikaa ei vain syksyllä ollut niiden neulomiseen joululahjoilta ja Kalevala peitolta. Onneksi ne ehti ihan hyvin neuloa vasta nyt.


Lämmittely sukkamalli oli Lumi Karmitsan suunnittelema, joka on ehkä tunnetumpi hauskoista kirjoneulemalleistaan. Nämä sukat eivät kuitenkaan ole kirjoneuletta, vaan ne yhdistävät hauskalla tavalla pitsin ja palmikot. Pidin siitä kuinka tässä sukassa mallineule jatkui kantalappuun ja kärkikavennuksetkin oli piilotettu mallineuleen sekaan. Tietysti tämä aiheutti sen, ettei malli ole koon suhteen kovin joustava ja hiukan pelkäsin, että sukista olisi tullut vääränkokoiset. Onneksi tiheys natsasi kuitenkin niin hyvin, että isommalla koolla sain suhteellisen sopivat sukat.


Hienosti tämä Sukka-Finlandia on saanut käyttämään vanhoja jo kauan varastossa pyörineitä lankoja. Nyt puikoille pääsi Vuorelman Veto, jonka olen ostanut näköjään vuonna 2014. Vähän sai jännittää tuon Vedon riittävyyttä. Ensimmäisen sukan jälkeen punnitsin jäljellä olevan kerän ja se oli vain 52 grammaa. Siispä toista sukkaa neuloessa seurasin huolestuneena kerän pienenemistä. Minulta kun ei löydy muuta tämän väristä lankaa jolla olisi voinut jatkaa. Onneksi lanka kuitenkin riitti. Sitä jäi vielä 3 grammaa ylikin.


Hiukkasen nämä sukat tuntuvat  löysiltä jaloissa, mutta eiköhän näitä silti pysty käyttämään. Jos ei muuten niin ainakin yösukkina. Tykkään kuitenkin sukkien ulkonäöstä ja väreistä. Mallin nimi on Keväällä kerran, mutta ajankohdan ja näiden värien perusteella näiden sukkien nimi on kyllä ennemminkin Talvella kerran.


Talvella kerran:

Tekoaika: 9.-27.1.2018
Ohje: Keväällä kerran by Lumi Karmitsa
Lanka: Novita Nalle valkoinen (011) 13 g ja Vuorelman Veto lemmikin sininen (639) 97 g
Puikot: 3 mm
Koko: 38 ohjeen mukaan tehty oikeasti n. 40
Muokkaukset: Neuloin toisen sukan peilikuvana.
Fiilis: Ihan kivat sukat