maanantai 7. kesäkuuta 2021

Metsä takin helmassa

 Ensimmäiseksi neuleeksi, jonka neuloin Anna Johannan upeasta Onnensäikeitä-kirjasta, tuli Woodland takki. Valitsemani värit olivat itselleni hiukan epätyypilliset, mutta inspiroiduin Instagramissa nimimerkin sannila_ tyylikkäästä Woodlandista. Valitsin siis väreiksi mustaa ja vaalean harmaata. Ajattelin myös, että voisin takkia käyttää mahdollisesti lisälämmikkeenä väitöspäivänä, väitöskirjani aihe kun liittyi metsiin. Väitöspäivänäni oli kuitenkin kesäisen lämmintä, joten villatakille ei ollut tarvetta. Ja ei takki lopulta edes ehtinyt valmistua väitöspäivääni mennessä.

Halusin takista tyköistuvamman kuin ohjeessa ja siksi valitsin koon XS, jossa väljyyttä jäi n. 10 cm. Hihan leveyden otin koosta M. Hiukan myös pidensin vartalonpituutta, vaikka jätinkin sen vielä aika lyhyeksi.

Parasta, mutta myös haastavinta tässä takissa oli helman kirjoneule. Siinä sai kyllä koko ajan kaaviota tuijottaa. Plussaa kuitenkin siitä, että kaavioon oli yli 5 silmukan yhden värisiin alueisiin merkitty, montako silmukkaa kyseisellä värillä tehtiin. Eipä tarvinnut koko aikaa laskea montako ruutua nyt tehdään mustalla tai harmaalla. Oli kiehtovaa seurata kuinka kuvio alkoi muodostua ja mitä eläimiä puiden sekaan ilmestyy.

Takki neulottiin pyörönä ja steekattiin lopuksia auki. Leikkuureunat viimeisteltiin voileipätekniikalla, jossa neulottiin napituskaitaleet leikkuureunan molemmille puolille ja sitten kaitaleiden silmukat neulottiin yhteen niin, että leikkuureuna jäi kaitaleiden väliin piiloon. Lopuksi kaitaleiden reunaan ja pääntielle neulottiin i-cordia. Lopputuloksesta tuli todella siisti. 

Takista tuli ihana. Vaatekaapistani puuttuikin tällainen kiva musta takki. 

Woodland:

Malli: Woodland by Anna Johanna kirjasta Onnensäikeitä
Koko: XS
Tekniikka: neulominen
Puikot: 3 mm
Lanka: Pirkanmaa kotityö Pirkkalanka musta (119) 203 g ja vaalean harmaa (201) 52 g
Tekoaika: 2.4.-17.5.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Woodland

maanantai 31. toukokuuta 2021

Täydellinen musta laukku?

 En tehnyt väitöstilaisuuteen vain mekkoa. Totesin tarvitsevani sinne myös pienen laukun, jossa avaimet ja kännykkä kulkisivat tyylikkäästi mukana. Vaikka mekossa oli taskut, ei se näyttänyt kovin hyvältä, kun tungin kännykän toiseen niistä. Sopivaa laukkua ei ollut valmiina, joten päätin virkata sellaisen, sillä vieläkään kaupoissa juokseminen ei innostanut.

Malliksi valitsin Lion Brand Yarnsin Perfect Purse laukkuohjeen. Käyttämäni lanka, jonka tietenkin hankin ennen mallin valintaa, oli paljon ohuempaa kuin ohjeen lanka. Siksi jouduin itse säätämään silmukkamäärät sopivaksi. Ihan täysin en muutenkaan ohjetta noudattanut muuten kuin mallivirkkausten osalta. Tein laukusta enemmän kolmiulotteisen kiinnittämällä olkahihan päät laukun sivukappaleiksi. Olkahihnasta tuli tietenkin liian pitkä, joten jouduin lyhentämään sitä piilottamalla pikku pätkät olkahihnaa laukun sisälle. Ompelin laukkuun vielä vuoren mekosta yli jääneestä kankaasta, että lenkit jäi piiloon.



En nyt tiedä tuliko laukusta nimen mukaisesti täydellinen, mutta kiva pikku laukku se on joka tapauksessa. Sinne mahtuu juuri sopivasti kännykkä ja jotain muuta pikku sälää. Hiukan vain liian kiire tuli myös laukun kanssa. Vuoren sain ommeltua paikalleen vasta viimeisenä iltana ennen väitöstä. Miksi kaikki pitää aina jättää viime tippaan?


Perfect Purse

Ohje: Perfect Purse by Lion Brand Yarn
Tekniikka: Virkkaaminen
Virkkuukoukku: 3.5 mm
Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo musta (1990) 106 g
Koko: n. 23 cm x 18 cm
Tekoaika: 3.-13.5.2021

tiistai 25. toukokuuta 2021

Väittelymekko

Tämä kevät on ollut minulle aika kiireistä aikaa. Väittelin nimittäin tohtoriksi toukokuun puolessa välissä. Väittelytilaisuudessa on aika tiukka pukukoodi ja siksi tarvitsin sinne uuden mekon. Sopivan mekon etsiminen kaupoista ei innostanut ja siksi päätin  ommella väitöstilaisuuteen sopivan mekon. 


Mekon malliksi valitsin Forget me not patternsin Valerie -mekon. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ompelin englannin kielisen mallin mukaan ja se hiukan pelotti aluksia. Ohjeen ostettuani huomasin kuitenkin ohjeen olevan todella selkeä ja jokaisesta vaiheesta oli vielä kuva. Parissa vaikeassa kohdassa oli vielä linkki video-ohjeistukseen. Ompelusanastokaan ei ollut niin vierasta kuin pelkäsin. Yhtä kaavaa mietin kaavoja leikellessäni, että mikä se on. Mutta Suuri ompelukisa -ohjelmaa katsoessani sekin kaava sai merkityksen. Tuo ohjelma on kyllä nykyään yksi lemppareistani. Se inspiroi ompelemaan.


Koska halusin onnistua mekon ompelussa ja saada sopivan kokoisen mekon, ompelin ensin mallikappaleen lakanakankaasta. Sen perusteella lyhensin hihoja parilla senttillä ja lisäsin helmaan hiukan pituutta.


Vaikeinta mekon ompelussa oli kankaan liukkaus. Valitsin kankaaksi viskoosia ja sehän oli todella liukasta. Varsinkin mekon silitys oli vaikeaa, kun mekko ei tahtonut pysyä pienellä silityslaudallani. Toinen ongelma mekon ompelussa oli kiire. Sen seurauksena ompelin toiseen hihansuuhun napinläven väärään reunaan. Hetken aikaa piti miettiä, mitä nyt. Lopulta purin irti kalvosimen, johon ompelin napinläven väärin ja tein sen uudestaan. Onneksi ehdin sen tehdä, sillä näin mekosta tuli hyvä.


Tämä malli oli tosi kiva. Ensinnäkin siinä on taskut! Hihat ovat raglanhihat, joiden ompeleminen oli helppoa. Takana on piilovetoketju, jonka ompelu jännitti etukäteen, mutta se sujui ihan ongelmitta. Mekosta tulikin oikein kiva ja se palveli hyvin väitöstilaisuudessani. Ja varmasti tällaiselle mustalle mekolle on käyttöä myös myöhemmin. Kuvissa vilahtaa myös virkkaamani laukku, josta lisää seuraavalla kerralla.

Valerie mekko

Ohje: Valerie dress by Forget me not patterns
Tekniikka: Ompelu
Koko: yläosa 36 ja alaosa 38
Kangas: Viskoosikangas Castello
Tekoaika: 13.4.-12.5.2021

keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Sukka-Finlandia 2021: Linnan portilla

 Tämän vuoden Sukka-Finlandian viimeisellä etapilla neulottiin kauniit kirjoneulesukat. Myös tällä etapilla jouduin pohtimaan jonkin aikaa haluanko nämä sukat neuloa. Mutta, kun päätin sukat aloittaa, alkoi haastava osuus, värien valinta. Näihin sukkiin tarvittiin neljää eri väriä ja olipa haastavaa löytää hyvin yhteensopivat värit. Olen kuitenkin tyytyväinen näihin väreihin, jotka valitsin.

Kuvan perusteella ajattelin näiden sukkien olevan helppoa neulottavaa. Ongelmia kuitenkin tuli. Ensinnäkin ohjeessa käytetyt lisäykset ja niistä käytetyt lyhenteet eivät olleet ehkä niitä tavallisimpia ja se aiheutti minulle hiukan ongelmia. Erityisesti kantapää oli yllättävän haastava. Ongelmaksi siinä aiheutti mihin ja millä värillä kantapään lisäykset piti tehdä. Onneksi olen vähän hitaampi neuloja ja siksi osasin hiukan varautua ongelmiin Ravelryn kysymysketjun perusteella. En siis ollut ainoa, jolla oli siinä kohden ongelmia. Kaikesta varautumisesta huolimatta tein lisäykset ensin väärin. Onneksi huomasin pian, missä meni pieleen. Muuten kyllä tykkäsin tuon kantapään ulkonäöstä. Näyttää niin hyvältä miten kiilalisäysten pystyraidat jatkuvat kantalappuun.

Kantapää aiheutti ongelmia myös siten, että ohjeenmukainen kantapää minun käsialallani oli minun jalkaani hiukan liian ahdas. Jouduin siis purkamaan ensimmäisen yrityksen. Toisella yrityksellä aloitin kiilalisäykset hiukan aiemmin ja tein ne ja kantapään M-koon ohjeen mukaan, kun muuten sukka on kokoa S. Se auttoi ja sukista tuli sopivan kokoiset.

Näissä sukissa on muitakin kivoja yksityiskohtia kuin kantapää. Esimerkiksi tykkäsin siitä kuinka pohjaväri ja kuvioväri vaihtuvat varpaissa ja varressa. Kiva yksityiskohta oli myös varrensuussa i-cord päättely.


Vähän haaveilin, että olisin kunnollla kokeillut nopeusneulontaa näiden sukkien kanssa. Ongelmat koon kanssa ja muu elämä kuitenkin hidastivat ja siksi sukissa meni enemmän aikaa kuin odotin. Olin siis hiukan pettynyt suoritukseeni, koska tiesin, että olisin pystynyt ilman häiriötekijöitä neulomaan sukat nopeamminkin. Olin kuitenkin tällä etapilla 46., joka oli sama sijoitus kuin ensimmäisellä etapilla ja tämän vuoden paras sijoitukseni. Ja ennen kaikkea tykkäsin lopulta todella paljon valmiista sukista. Olen selvästi hiukan hitaasti lämpiävä näille sukkamalleille.

Linnan portilla:

Ohje: Linnan portilla by Anna Mäkilä
Tekniikka: neulominen
Koko: S, kiilalisäykset ja kantapää koon M mukaan
Puikot: 2.25 mm
Lanka: Filcolana Arwetta pinkki (188) 22 g, sininen (144) 30 g ja lila (267) 3 g sekä Hjertegarn Sock 4 vaaleansininen 22 g
Tekoaika: 2.-5.3.2021

lauantai 27. helmikuuta 2021

Sukka-Finlandia 2021: Kaaso nro 1

 Kun Sukka-Finlandian viidennen etapin ohje tipahti sähköpostilaatikkooni, minun piti hetken aikaa pohtia haluanko neuloa kyseiset sukat. Ohjeen kuvissa sukissa tuntui olevan kaikkea liikaa: oli pitsiä ja intarsiaa ja vielä kirjontaakin. Kävin kuitenkin kuikkaamassa myös testineulojien versiot ja niissä oli ihan kivan näköisiä toteutuksia. Lopulta päätin sukat neuloa ihan harjoituksen vuoksi, sillä intarsiaa en ole kovin paljon neulonut. 

Onneksi päätin sukat neuloa, sillä loppujen lopuksi niiden neulominen oli tosi kivaa. Alkuun pääseminen oli vain vähän hankalaa. Sukat aloitettiin kärjestä ja ohjeessa ehdotettiin luomaan silmukat 8-aloituksella. Ensimmäisellä yrityksellä onnistuin luomaan väärän määrän silmukoita. Toisella kerralla purin, kun huomasin, että tuo 8-aloitus jää minun käsialallani muita silmukoita löysemmäksi ja se näytti rumalta. Kolmannella kerralla aloitin sukat tuttuun tapaan Judyn magic-cast-onilla ja pääsin sukissa eteenpäin. Nuo kärjet taisivat kyllä olla näissä sukissa se kaikkien haastavin kohta. Niissä kun oli pahimmassa vaiheessa neljä eri lankaa kiinni ja kun tekniikka ei ihan vielä ollut hallussa ne olivat koko ajan sotkussa. Onneksi eteenpäin mennessä yksi lanka jäi pois ja tekniikkakin hioitui niin, että lopulta sukkien neulominen alkoi sujua.

Valitsin sukkiin koon L silmukkamäärien perusteella. Sukissa annettu tiheys oli aika löysä ja itse neuloin sukat paljon tiukemmalla tiheydellä. Ohjeen mukaan koolla L olisi pitänyt tulla koon 40-41 sukat, mutta minun tiheydelläni sukista tuli juuri sopivat minun koon 39 jalkaan. Tämän etapin kisavaatimuksissa pidin siitä, että oli annettu vain kokonaismäärä mallikerroille, eikä ollut erikseen määrätty kuinka monta mallikertaa on terässä ja montako on varressa. Minun tiheydelläni terään tuli hiukan enemmän mallikertoja ja varteen sitten vähemmän. Varsi on melkein minuun makuuni liian lyhyt, mutta eiköhän se kuitenkin mene.


Yksi suosikkini näissä sukissa on sukansuun Tubular bind-off-päättely. Se on vain niin siistin näköinen.

Toisen pitsipaneelin reunaan jäi ruma rantu. Onneksi se oli otettu huomioon mallin suunnittelussa ja sen päälle ohjeistettiin kirjomaan aitapistoja ja niiden viereen vielä solmupistoja. En aluksi ollut varma haluanko noita kirjontoja tehdä, sillä ne olivat kisassa vapaehtoisia. Mutta kun valmistuneita sukkia alkoi näkyä, vähitellen ihastuin kirjontoihin. Aitapistojen tekeminen olikin aika hauskaa, mutta solmupistot koin haastavaksi saada kauniiksi. Niiden purkaminenkin oli aika ikävää. Lopulta sain kuitenkin suhteellisen kivan näköiset kirjonnat molempiin sukkiin.


Tämä oli ensimmäinen etappi tässä kisassa, jolla koin kunnolla pääseväni vauhtiin sukkien neulomisessa. Harmi vain, että se tapahtui vasta pari päivää etapin alkamisen jälkeen. Sijoitukseni tällä etapilla oli 48. eli samaa luokkaa kuin aiemmillakin etapeilla. Mutta alun epäilyistä huolimatta tykästyin näihin sukkiin yllättävän paljon.

Kaaso nro 1:

Ohje: Kaaso nro 1 by Heidi Lindroos/adelheid
Lanka: Kettu Yarns Everyday Sock Merino väreissä Your majesty 48 g ja Dusty Rose 8 g sekä Filcolana Arwetta pinkki (188) 7 g
Tekniikka: neulominen
Puikot: 2.25 mm
Koko:

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Sukka-Finlandia 2021: Mosaiikkikukkia

 Sukka-Finlandian kolmannen etapin jätin välistä, mutta neljännen etapin mallia en voinut vastustaa. Kyseinen malli oli nimeltään Mosaiikkikukkia, jonka on suunnitellut Langan päästä kiinni -blogin Tiia. Hänen mallinsa oli viime vuonnakin yksi kisan parhaista.

Mosaiikkikukkia mallissa on kääntövarsi, johon neulottiin kukkia mosaiikkitekniikalla. Mosaiikkitekniikalla kuviot muodostetaan neulomalla yhdellä värillä kerrallaan ja nostamalla muun väriset silmukat neulomatta. Tässä varren mosaikkineule muistuttaa ainaoikeaa, kun samalla värillä neulottiin aina kaksi kerrosta, ensimmäisellä silmukat neulottiin oikein ja toisella samat silmukat nurin. 

Kääntövarren jälkeen neulomissuunta muuttui ja samalla aloitettiin neulomaan noita hurmaavia pikku palmikoita. Tykkään kovasti niiden ulkonäöstä, mutta hiukan niiden neulominen alkoi toisen sukan lopussa ottaa jo käsiin. Pikkupalmikot oli sijoitettu sukkaan huolella, joten taimmaiset palmikot reunustavat kantapäätä nätisti. Nämä ovat juuri sellaisia pieniä yksityiskohtia, joista neuleissa tykkään. Sukkien kärkiin neulottiin vielä pieni kuvio mosaiikkitekniikalla.

Valitsin sukkiin enimmäkseen Teeteen alpakkasukkalankaa Tundraa (toinen kuvioväri oli Gjestalin Maijaa). Tykkään kovasti Tundran pehmeydestä ja lämpimyydestä. Sen pieni pörröisyys tuntui muutenkin sopivan hienosti tähän malliin. Neuloin nämä sukat vaihteen vuoksi sukkapuikoilla, kun yleensä neulon sukat aina pyöröpuikoilla. En kuitenkaan edelleenkään oikein tykännyt siitä, että sukkapuikkojen päät sojottivat aina tiellä. Enköhän neulo seuraavat sukat jälleen pyöröpuikoilla.

Sukista tuli ihanat. Aloittaessani sukkia vähän epäröin värejä, mutta onneksi sisko kannusti jatkamaan, sillä nuo värithän toimivat tässä mallissa oikein hyvin. Sijoitukseni tällä etapilla oli 55.

Mosaiikkikukkia -sukat

Ohje: Mosaiikkikukkia by Tiia Niemi
Tekniikka: Neulominen
Puikot: 3 mm ja 3.5 mm
Lanka: teetee Tundra violetti (3005) 131 g ja pinkki (3777) 10 g sekä Gjestal Maija lila (213) 10 g
Koko: M
Tekoaika: 8.-11.2.2021

maanantai 15. helmikuuta 2021

Sprout

 Toinen pusero, jonka sain Anna Johannan pian ilmestyvään Onnensäikeitä-kirjaan testineuloa, oli Sprout. Myös Sprout on kirjoneulekaarrokepusero ja siinä oli kirjoneuleraita myös helmassa. Langaksi valitsin tähän Holst Garnin Coastin, joka on ohutta puuvilla-villa-sekoitetta. Langan ansiosta puserosta tuli hyvin kevyt, mutta ei kovin lämmin. Siis juuri sopiva kesäpusero. 

Anna Johanna ohjeiden tapaan myös tässä mallissa kaikki yksityiskohdat oli loppuun asti mietitty. Esimerkiksi kauluksessa joustinneule oli taitettu kaksinkerroin, joka teki siitä hyvin viimeistellyn. Myös tässä puserossa helma jätettiin muodin mukaisesti aika lyhyeksi. Alan selvästi pikkuhiljaa lämmetä "cropatuille" puseroille ja takeille. 

Puserosta tuli aivan ihana. Nämä värit ovat niin minun lemppareita. Ja tuo kirjoneulekaarroke on kaunis. Jo näiden kahden testineulomani puseron perusteella Onnensäikeitä-kirja tulee olemaan mahtava. Aika monta muutakin mallia siitä näiden testineulottujen puseroiden lisäksi varmasti pääsee puikoille. Enää ei tarvitse kauan odottaa, sillä kirja ilmestyy jo tällä viikolla.

Sprout:

Ohje: Sprout by Anna Johanna kirjasta Onnensäikeitä
Lanka: Holst Garn Coast väreissä passion flower 129 g ja freesia 38 g
Puikot: 2.75 mm ja 3 mm
Koko: S
Tekoaika: 11.5-23.6.2020