sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Gothic Spire -sukat

Olen viime viikkoina neulonut joululahjoja. Niille hetkille, kun lahjojen saajat ovat paikalla kaipasin kuitenkin jotain pientä ja kivaa neulottavaa. Siksi palasin pitkästä aikaa neulomaan Cookie A:n sukkia. Minulla on vielä monta kivaa mallia häneltä neulomatta varsinkin Sukkia. Rakkaudella. -kirjasta. Tällä kertaa vuoroon pääsi Gothic Spire -malli.


Tämä malli ei kirjan kuvissa oikein mielestäni pääse oikeuksiinsa. Vuosien varrella olen kuitenkin blogeissa ja muualla Internetissä nähnyt kivoja toteutuksia mallista. Valitsin langaksi yksivärisen ja vaalean Kettuyarnsin Everyday Sock Merinon värissä Dusty Rose, jotta kaunis pitsikuvio pääsee kunnolla esille.


Tämän sukkamallin suurin erikoisuus taitaa olla pitsineuleessa tehtävät langan kietomiset silmukoiden ympärille, joiden avulla pitsiin syntyy (minun mielestäni) kukkaa muistuttava kuvio. Langan kietominen silmukoiden ympärille oli aika hidasta varsinkin, kun en jaksanut kaivaa palmikkopuikkoa avuksi. Siksi jouduin siirtelemään silmukoita edestakaisin puikolta toiselle. Olikin aina ihanaa, kun välillä pääsi posottelemaan pitsiä ilman silmukoiden kietomista.



Muuten sukista ei mitään ihmeellistä ollutkaan, ihan perus pitsisukat. Kantapääkin oli suosikkini ranskalainen kantapää. Kuitenkin (tai ehkä juuri sen takia) näiden neulominen oli mukavaa ja reuntouttavaa. Ei tarvinnut pohtia mitä pitää tehdä seuraavaksi ja haluaisinko tehdä jotain toisin. Vaikka yleensä tykkään haastaa itseäni on välillä mukava tehdä jotain tällaista helppoa ja rentouttavaa.

Gothic Spire

Ohje: Gothic Spire by Cookie A. kirjasta Sukkia. Rakkaudella
Tekniikka: Neulominen
Koko: M
Puikot: 2.25 mm
Lanka: Kettu Yarns Everyday Merino Sock värissä Dusty Rose 75 g
Tekoaika: 17.9.-15.10.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Gothic Spire

tiistai 12. lokakuuta 2021

Makrame tyyny

 Aikaisemmin tänä vuonna kokeilin makramea avaimenperään. Ja heti perään kesällä aloitin makrametyynyn, johon hankin tarvikkeet viime vuonna. Kudetta tyynyä varten leikatessa oli vähän tunne, että hyppäsin  heti syvään päähän. Niitä kudepätkiä, kun tarvittiin jopa 64 kappaletta. Niitä leikellessä meni hiukan aikaa.

Itse tyynyn solmeilu oli hurjan hauskaa, eikä edes kovin vaikeaa. Koko tyynyä varten tarvittiin vain kolmea eri solmua: surmansilmukkaa, jolla langat sidottiin tankoihin solmeilua varten, kaksoistasosolmua, jolla pääosa tyynyä solmittiin ja merimiessolmua, jolla tyynyn päät solmittiin yhteen. Langat jaettiin kahdelle eri tangolle ja solmuja tehtiin spiraalimaisesti niin, että lopussa auki oli vain ylä ja alareuna (tai käytännössä sivureunat).

Solmin tyynyn valmiiksi parissa viikossa heinäkuussa, mutta sitten tyyny jäi tauolle pariksi kuukaudeksi. Silloin oli kiire poimia marjoja ja samalla pohdin, mistä saisin sisätyynyn. Lopulta ompelin sen vanhasta ja lakanasta ja äidiltä löytyi vanua sen täytteeksi. Sen jälkeen, kun tarvikkeet sisätyynyyn löytyi, loppu sujui nopeasti. Sisätyynyn ompelussa ei kauan nokka tuhissut ja sitten jäljellä olikin vain tyynyn päiden hapsujen solmiminen yhteen ja hapsujen tasoitus. 

Hapsuista en ihan tasaisia saanut, mutta käytännössä ne taitavat olla suurimman osan ajasta ihan sotkussa, joten kukaan ei varmaan edes huomaa pientä epätasaisuutta. Muuten kyllä tykkään tyynystä. Koristetyynyjä meidän asunnossa ei vielä olekaan yhtään, joten olikin jo korkea aika tehdä ensimmäinen.

Makrametyyny:

Ohje: Leinikki-makrametyyny by Sanna Peltoluhta, Lankava
Tekniikka: makrame¨
Koko: 45 cm x 45 cm
Lanka: Paulina punoskude pinkki 1614 g
Tekoaika: 8.7.-7.10.2021 

maanantai 27. syyskuuta 2021

Floralia sukat

 Kesällä siskoni kehui hänelle neulomiani Meduusa ja Nightingale sukkia, että ne ovat mukavan tuntuiset jalassa. Näitä sukkia yhdistävä tekijä on niissä käytetty lanka. Molemmissa olen käyttänyt Viking of Norways merkkistä Nordlysiä. Kun sisko vielä halusi uudet sukat kyseisestä langasta, ei auttanut muu kuin tilata sitä. Malliksi valikoitui Nightingalen suunnittelijan toinen malli Floralia.

Ohje oli mielestäni vähän ärsyttävä. Minulla on nykyään tapana lukea sähköisiä ohjeita kännykältä Knit Companion sovelluksella. Tässä ohjeessa tekstit ja kaaviot olivat eri tiedostossa, joten niiden välillä joutui sitten hyppimään, mikä oli aika hidasta. Onneksi aika pitkälle pärjäsi pelkästään kaavioiden avulla. Ja aika paljon minä muokkasin mallia itselleni mieleisemmäksi. Esimerkiksi kärjen muokkasin pyöreämmäksi lisäämällä aluksi silmukoita joka kerroksella. Lisäksi kiila- ja pohjelisäykset tein aikalailla oman mielen mukaan. Kantapään tein ohjeen mukaan, mutta siitä tuli aika iso. Nyt en kuitenkaan jaksanut alkaa miettimään miten siitä olisi saanut pienemmän.

Malli oli aika haastava ja koko ajan sai kaaviota seurata. Pitkiä langanjuoksujakin oli paljon. Tikapuu-tekniikka olikin loistava tekniikka langanjuoksujen sitomiseen tässä mallissa. 

Sukista tuli kivat ja tuntui ne siskollekin kelpaavan. Sisko myös huomasi, että sukista tuli ihan minun väriset ja siinä hän on aivan oikeassa. Hänen onnekseen hänellä on isompi jalka kuin minulla. Nämä sukat ovat siis minulle hiukan liian isot. Muuten nämä olisivat kyllä kelvanneet omiin jalkoihinikin.

Floralia:

Ohje: Floralia by Vintage Purls
Tekniikka: neulominen
Kenelle: siskolle
Puikot: 2.5 mm
Lanka: Viking of Norway Nordlys Musta (903) 91 g ja Blue Cerise (970) 83 g
Tekoaika: 4.8.-16.9.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Floralia

tiistai 21. syyskuuta 2021

Sophien universumi

Sophie's Universe peiton ohje julkaistiin pala kerrallaan vuonna 2015. Silloin seurasin peiton etenemistä sivusta, mutta malliin ihastuin jo silloin. Pari vuotta sitten halusin uuden sängynpeitteen ja päätin virkata sitä varten juuri Sophie's Universe-peiton. 


Peitto alkoi jämälankatyönä, johon oli tarkoitus upottaa mahdollisimman paljon 7 veljestä ja muita vastaavan paksuisia jämälankoja varastostani. Alussa se toimi hyvin, kun kerrokset eivät olleet kovin pitkiä. Mutta kerros kerrokselta ne pitenivät ja lopulta jouduin ostamaan myös aika paljon uusia lankoja peittoa varten. Valitsin peiton vallitsevaksi väriksi violetin ja siksi käytin paljon 7 veljeksen syreeni ja munakoiso sävyjä. Projektin pitkittyessä jännitin aina uuden lankakartan ilmestyessä vieläkö kyseiset sävyt ovat mukana. Tämän vuoden alussa ne sitten poistuivat lankakartasta. Hiukan paniikissa hamstrasin sitten niitä värejä, kun niitä vielä vastaan tuli. Onneksi löysin niitä tarpeeksi, että ne riittivät vielä peiton reunukseenkin. Ja kumpaakin väriä jäi vain vajaa kerällinen yli. 


Vuosina 2017-2018 virkkasin Kalevala peiton ja samalla opin paljon uutta virkkaamisesta. Siitä oli paljon hyötyä tämän projektin kanssa sillä aika lailla kaikki käytetyt virkkaustekniikat olivat jo tuttuja. Mutta aika monta erilaista tekniikkaa tähänkin peittoon mahtui. 

Halusin peitosta nimenomaan sängynpeitekokoisen ja siksi virkkasin keskusneliön jälkeen pienempiä ekstrapaloja 62 kappaletta. Tai oikeastaan jouduin virkkaamaan ekstrapaloja 63 kappaletta. Ekstrapaloja, kun oli kahta eri mallia ja halusin, että joka toinen pala on toista ja joka toinen toista mallia. Ensin virkkasin molempia paloja saman verran. Kun sitten suunnittelin missä järjestyksessä kiinnittäisin palat yhteen huomasin, että en saa paloja haluamaani järjestykseen, jos en virkkaisi vielä yhtä palasta niin, että toisenlaisia palasia on kaksi enemmän kuin  toisia. Yksi virkattu palanen siis jäi tästä peitosta yli. Palojen värit mietin niin, että toisen mallin  palat ovat enemmän punasävyiset ja toisen malliset sinisävyiset. Näihin paloihin oli hyvä upottaa kaikki pienet jämälankanöttöset.


Kun kaikki palaset oli yhdistetty virkkasin vielä koko peiton ympäri reunuksen. Siinä vaiheessa peitto oli jo niin iso, että sen käsittely oli jo hieman hankalaa. Puhumattakaan siitä, että oli kesä ja lämmintä. Vuoden 2020 kesällä pidin suosiolla peitonvirkkauksesta hiukan taukoa, mutta viime kesänä peiton valmistuminen oli jo niin lähellä, että kuumuudesta huolimatta virkkasin vain eteenpäin. Kesän aikana sain peiton virkkauksen osalta valmiiksi, mutta totesin sen tarvitsevan vielä pingotusta. Sille sopivan paikan löytämänen oli kuitenkin hankalaa ja siksi sen tekeminen jäi useammaksi viikoksi. Vasta viime viikolla, kun sain olla pari päivää yksin kotona, sain pingotettua peiton ja nyt se on viimein käytössä.


Melkein kaksi vuotta peiton virkkaamiseen meni, mutta lopputulos on upea. Ja lankavarastostanikin katosi mukavasti vanhoja keränloppuja. 7 veljeksen paksuisia lankoja jäi jäljelle vain pari peittoa varten ostamaani vajaata kerää sekä pari keränloppua, jotka eivät väreiltään peittoon sopineet. Lankaa kului yhteensä lähes 4 kiloa. Kyllä tämä projekti oli kaiken vaivan arvoinen.


Sophie's Universe -peitto

Ohje: Sophie's Universe CAL by Dedri Uys
Tekniikka: virkkaaminen
Lanka: Novita 7 veljestä, Gjestal Janne, Novita Suomivilla ja muita vastaavan paksuisia lankoja yhteensä 3897 g
Virkkuukoukku: 5 mm
Koko: n. 200 cm x 240 cm
Tekoaika: 20.11.2019-14.9.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Sophie's Universe

lauantai 11. syyskuuta 2021

Jännittävä Kajo mysteerihuivi

Varma syksyn merkki on Anna Johannan mysteerihuivi. Olen ollut mukana joka vuosi ja nyt on neulottu jo Shake it up, Hummingbird ja Entanglement. Pakko siis oli tänäkin vuonna lähteä mukaan neulomaan Kajoa. Tänä vuonna tilasin huivia varten kootun lankasetin. Minun valitsemani väriyhdistelmän nimi on Nocturnal Neptune.

Anna Johannan mysteerihuivit ovat siitä kivoja, että ne ovat hyvin yllätyksellisiä. Niin tänäkin vuonna. Huivi alkoi aika tavanomaiseen tapaan neulomalla puoli ympyrä. Mutta sitten vaihdettiin yllättäen neulomissuuntaa ja samalla pääteltiin puoliympyrän silmukat. Puolivälissä väri vaihdettiin vaaleasta tummaan raidoittamalla jonkin aikaa molempia värejä. Tässä osiossa hauskinta oli, että aina kahden kerroksen värein heitettiin noppaa ja jos sai kuutosen seuraavat kaksi kerrosta neulottiin kontrastivärillä. Se oli jännittävää, vaikka välillä kuutosia ei meinannut tulla ollenkaan ja lopussa niitä tuli aivan liikaa, kuten kuvasta voi huomata (tummaan päähän tuli aika paksu lila raita).

Seuraavaksi huiviin neulottiin jännät siivekkeet toiseen päähän tummalla ja toiseen vaalealla langalla. Tässä vaiheessa piti olla tarkkana. Pienikin virhe silmukkamäärässä aiheutti sen, että silmukat loppuivat liian aikaisin. Ja jos teki virheen sitä ei tietenkään huomannut ennen kuin lopussa. Toisessa siivekkeessä minulta unohtui yksi lisäys, jonka onneksi pystyn korjaamaan lisäämällä yhden ylimääräisen kerran viimeisillä kerroksilla.

Kaiken tämän jännityksen jälkeen loppu huivi syntyi melko kivuttomastia. Ensin neulottiin kontrastivärillä kolmio rivi huivin alareunaan. Sitten pääväreillä neulottiin kivaa siksak-kuviota. Silmukat pääteltiin tuppilo päättelyllä ja samalla jokaisen alareunan huippuun neulottiin pieni lenkki.

Tänäkin vuonna valmis huivi on ihana. Ja tämä oli vielä kaikesta jännityksestä huolimatta tosi mukava neuloa. Varmasti olen mukana taas ensi vuonna neulomassa mysteerihuivia.

Kajo: 

Ohje: Kajo by Anna Johanna
Tekniikka: neulominen
Puikot: 3.5 mm
Lanka: Fru Valborg Merino Single värisetti Nocturnal Neptune, väri 1 90g, väri 2 79g ja väri 3 75g
Tekoaika: 6.8-6.9.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Kajo

keskiviikko 18. elokuuta 2021

Seleste teepaita

 Minä en yleensä ehdi mukaan mihinkään neuletrendeihin, vaan teen niitä aina monta vuotta muiden jälkeen. Nyt kuitenkin tapahtui sellainen ihme, että neuloin jotain mitä "kaikki muutkin" ainakin Instagramissa neulovat. Neuloin nimittäin Seleste-teepaidan.

Seleste teepaidassa on kaunis pitsikaarroke, jossa tehdään myös aika monta nyppyä. Kaarrokkeen neulominen olikin niiden takia aika hidasta. Mutta kun kaarroke valmistui loppu neule syntyi ihan huomaamatta.

Tykkään kovasti siitä miten paita aloitettiin putkimaisella aloituksella, jolla syntyy kaunis efekti, että silmukat jatkuvat nurjalle puolelle. Myös helman ja hihojen silmukoiden päättelyyn ehdotettiin sewn tubular bind off -tekniikkaa, jolla syntyy samanlainen efekti. Ne tekevät paidasta viimeistellyn näköisen.

Langaksi tähän paitaan halusin jotain lankaa, joka sisältää pellavaa. Vaihtoehtoja oli useampi, mutta lopulta päädyin Järbon Coliniin, koska sitä sai nettikaupasta, josta olin tilaamassa lankaa siskon sukkiin ja siinä oli vaihtoehtona tämä kaunis liila sävy. Lanka osoittautui aika pöllyäviksi. Neulottuani joka paikka oli täynnä pientä höytyvää. 

Olen ihaillut Sari Nordlundin neulemalleja jo kauan, mutta nyt minulla taitaa olla aika buumi menossa hänen malleistaan. Ensin valmistui Pohjantähti-mekko ja nyt heti perään Seleste teepaita. Moni muukin hänen mallinsa houkuttelisi, enkä ole vielä edes päässyt tutkimaan hänen uutta kirjaansa. Ehkä kuitenkin nyt seuraavaksi neulon jotain jonkun muun suunnittelemaa.

Seleste teepaita

Ohje: Seleste Tee by Sari Nordlund
Tekniikka: neulominen
Koko: 3
Puikot: 3.5 mm ja 3 mm resoreissa
Lanka: Järbo Colin usvainen liila (28109) 271 g
Tekoaika: 13.7.-4.8.2021
Linkki Ravelryn projektiin: Seleste Tee

torstai 29. heinäkuuta 2021

Reisitaskuhousut

 Keskeneräisten käsitöitteni valmiiksi saattaminen jatkui. Pohjantähti-mekon jälkeen ompelin valmiiksi housut, jonka kaavat leikkasin kankaasta jo helmikuussa. Ja näidenkin housujen ompelua aloin suunnittelemaan jo lähes vuotta aiemmin heti ohjeen ilmestyttyä Suuressa Käsityölehdessä 3/2020. Kankaankin hommasin jo silloin, mutta jotenkin niiden aloittaminen taas jäi.

En muista koskaan onnistuneeni kovin hyvin housujen ompelussa. Ajattelin, että ehkä tämä malli olisi riittävän yksinkertainen, että saisin käyttökelpoiset housut. Housuissa on takana kuminauhavyötäröllä, joten sen suhteen koko ei ollut niin tarkka, enkä joutunut ompelemaan vetoketjuja tai nappeja. Kiva yksityiskohta mallissa oli reisitaskut.


Ohje ei kuitenkaan ihan priimaa ollut. Reisitaskujen paikkaa en kaavasta kovasta etsimisestä huolimatta löytänyt. Siksi housut jäivät joksikin aikaa tauolle, kun taskut olisi pitänyt ommella paikalleen. Toinen ongelma oli kuminauhan pujottaminen takavyötärölle. Ohjeen mukaan tehtynä ainakin minun oli vaikea saada leveä kuminauha pysymään suorassa. Ja edelleen housuja päälle pukiessa se pyrkii menemään kierteelle. Täytyy hommata vähän käyttökokemusta, että voin päättää häiritseekö se niin paljon, että sille pitäisi tehdä jotain.

Aivan viimeiseen asti arvoin haluanko lahkeisiin ohjeen mukaisesti kuminauhat. Lopulta jätin ne pois. Minusta tuntuu, että suorat lahkeet olisi käytännöllisemmät.


Housuista tuli lopulta käyttökelpoiset. Ja hyvä niin, sillä uusille housuille olikin tarvetta.

Reisitaskuhousut

Malli: Housut by Kaisa Ojaniemi lehdestä Suuri Käsityö 3/2020
Tekniikka: Ompelu
Kangas: Hiukan joustava housukangas
Koko: 44
Tekoaika: 7.2.-16.7.2021