Heinäkuun kesäsukat lokakuussa

Sukkalaatikko haasteen kiinni kurominen jatkuu. Heinäkuussa haastettiin neulomaan kesäsukat. Minä päätin neuloa pitsisukat, sillä ne toimivat parhaiten hiukan lämpimämpinä päivinä. Malliksi valitsin ensimmäisenä Ravelryn jonossani vastaantulleet pitsisukat, jotka sattuivat olemaan Terhen-sukat. Langaksi taas valikoitui vuosi sitten Oulun kädentaitomessuilta ostamani Ruskanlehden merinosukkalanka. Pääsisipä tämäkin lanka puikoille ennen kuin on kulunut vuosi sen ostamisesta (ostin langan siis lokakuun puolessa välissä).

Ajattelin etukäteen näiden olevan helppoa posottelua. Ja ei itse mallineuleessa ollutkaan mitään vaikeaa. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui koon valinta. Aloitin sukat ensin isommalla koolla. Ajattelin, että pienimmällä koolla sukilla ei olisi toivoakaan mahtua jalkaani, sillä yleensä jo 64 silmukkaa on omiin sukkiini liian vähän fingering paksuisesta langasta. Pienimmässä koossa silmukoita oli sitäkin vähemmän. Vielä mitä. Ehdin posotella ensimmäistä sukkaa melkein kiilalisäyksiin asti ennen kuin totesin sukista olevan tulossa liian suuret. Lisäksi totesin sukkien mallineuleen olevan niin joustavaa, että pienimmälläkin koolla saisin ehkä jalkaani mahtuvat sukat. Ei siis auttanut muu kuin purkaa ja aloittaa alusta. Ja onnekseni pienimmällä koolla tuli kuin tulikin sopivat sukat.

Sukat aloitettiin varpaista. En tykännyt ohjeen mukaisesta kärjestä ja siksi muokkasin sitä hiukan pyöreämmäksi luomalla 20 s ja lisäämällä ensin silmukoita joka kerros 5 kertaa. Loput kärkilisäykset tein joka toinen kerros. Kiilalisäyksiä tein yhden parin enemmän kuin ohjeessa, että sain kantalapusta hiukan korkeamman. Minulla kun totuttuun tapaan kerrostiheys oli pienempi kuin ohjeen mukainen. Kantapää oli väärinpäin tehty ranskalainen kantapää, josta kyllä tykkään varpaista aloitetuissa sukissa. Vartta neuloin niin pitkästi kuin hyvältä tuntui ja silmukat päättelin ohjeen mukaisesti Jenny's surprisingly stretchy bind off:lla, jota en ole kovin paljon käyttänyt, mutta sopivan joustavan varren suun sillä sai aikaan.

Jos johonkin en näissä sukissa ole tyytyväinen, niin lankavalintaani. Langan väri on hiukan levoton tähän malliin ja pitsi ei pääse aivan täysin oikeuksiinsa. Milloinkahan opin, että minä tykkään eniten aika solideista väreistä, joissa ei ole paljon värin vaihtelua. Mutta muuten sukista tuli kyllä oikein hyvät kesäsukat. Harmi, että kesä ehti jo mennä.

Terhen

Ohje: Terhen by Tiina Väätäinen
Koko: M
Lanka: Ruskanlehti Merino Sock värissä romantiikka 64 g
Puikot: 2.25 mm
Tekniikka: neulominen
Kategoria: sukat
Tekoaika: 28.9.-13.10.2023
Linkki Ravelryn projektiin: lankakeiju's Terhen

Cushy Cables Brioche sukat

Olen tänä vuonna yrittänyt osallistua sukkalaatikkohaasteeseen, jota @johanna.wallius emännöi Instagramissa. Toukokuuhun asti meni hyvin, mutta nyt olen jäänyt aika paljon jälkeen. Juuri sain tehtyä kesäkuun haastesukat. Kesäkuussa sukkalaatikon teemana oli neuloa sukat, joissa käyttää itselle uutta tekniikka. Minä valitsin malliksi Cushy Cables Brioche Socks (kamala sanahirviö), joissa minulle uusia tekniikoita oli ainakin silmukoiden luontitapa ja 2x1 patenttineule. Ja enpä ole aikaisemmin tainnut yhdistää patenttia ja palmikoita. Tämä ei siis todellakaan ollut mikään kaikkein helpoin malli.

Sukkien luontitapa perustui silmuillen luomiseen, siinä vain samalla tehtiin myös patentin vaatimia langankiertoja. Luontitavan kirjallisesta ohjeesta en sitä oikein ymmärtänyt, mutta onneksi siitä oli tehty myös video, jonka avulla onnistuin. Sukkien mallineule on enimmäkseen 2x1 patenttineuletta. Siinä neulotaan ensin 2 oikein, jotka neulotaan yhteen niiden yhteisen langankierron kanssa. Sitten neulotaan 1 nurin samalla lailla kuin tavallisessa patentissa. Se ei vielä ollut kovin hankalaa, mutta kun siihen yhdistettiin palmikon kierrot niin se lisäsi haastetta. Lisäksi mallineule osoittautui niin kireäksi, että pari mallikertaa ensimmäistä vartta neulottuani, totesin sen olevan liian kireä ja purin koko varren ja aloitin alusta isommalla koolla.

Samaa mallineuletta jatkettiin myös kantalappuun, mutta kun sitä aiemmin oli tehty pyörönä, nyt neulottiin tasona. Siinä haastavinta oli saada reunat siisteiksi, sillä silmukat kantalapun reunasta poimittiin niin, että reuna jäi näkyviin. Ensimmäiseen yritykseeni en ollut tyytyväinen, joten purin taas ja tein kantalapun uudestaan. Ei siitä nytkään täydellinen tullut, mutta parempi. Toiseen sukkaan onnistuin vielä paremmin, eli harjoittelu kannattaa. Sukan jalkapohja ja kärki neulottiin ristiinvahvistettua neulosta. Siitä tulikin aika hauskan näköistä kahdella värillä tehtynä. Kärki olisi ohjeen mukaan pitänyt neuloa valkoisella värillä, mutta minusta tuolla magentan värisellä siitä tuli kiva ja tuo magenta pääsi nousemaan enemmän esiin.

Ei siis ollut mikään kaikkein helpoin sukkaprojekti tämä, mutta ei se mitään. Tykkään haasteista. Ja lopputulos on kyllä kaiken sen vaivan arvoinen. Nyt on kesäkuun sukat tehty. Seuraavaksi puikoille hyppäsikin heinäkuun teeman mukaiset kesäsukat. Se on sitten eri asia ehdinkö neuloa joka kuulle omat sukat.

Cushy Cables Brioche Socks

Ohje: Cushy Cables Brioche Socks by Kirsten Hall
Koko: large
Lanka: Austermann Step Classic luonnon valkoinen (1000) 58g ja Novita Vieno magenta (559) 51g
Puikot: 2.25 mm
Tekniikka: neulominen
Kategoria: sukat
Tekoaika: 19.7.-27.9.2023
Linkki Ravelryn projektiin: lankakeiju's Cushy Cables Brioche Socks

Myrskykeiju-takki

Viime vuonna julkaistiin Nuppunen 5 kirja. Ihastuin heti siinä olleeseen Softshell-takkiin Myrskykeijuun. Uudelle takille oli tarvetta, joten tiesin, että takki olisi pakko toteuttaa. Taisi olla viime syksyn Kässämessut netissä tapahtumassa, kun Hento Stylellä oli tajouksessa kivan näköistä kukallista Softshelliä. Niinpä innostuin tilaamaan sitä Myrskykeijua varten. Koko syksyn etsiskelin sopivaa puuvillakangasta taskuihin ja hupun vuoreksi. Lopulta löysin kaunista vaaleanpunaista kangasta Katrin tilkkukauppasta. Muut tarvikkeet takkiin löytyi sopivasti paikallisesta Nappikikasta.

Kova toive olisi ollut saada takki käyttöön jo kevääksi, mutta niin se aika vain vilahti ja oli jo toukokuu, kun ehdin aloittaa takkia. Onneksi kesä on ollut aika lämmin, että takille ei kesän aikana ole ollut niin tarvetta, mutta syksyksi päätin takin ommella. Suurin haaste siinä oli löytää aikaa takin ompeluun. Itse takin ompelu sujui aika ongelmitta vaikka toki pari kertaa en ollut tyytyväinen ompelujälkeeni ja jouduin purkamaan. Onneksi ohjeet olivat hyvät, että muuten suuria ongelmia takin kanssa ei tullut.

En ole aikaisemmin ommellut softshelliä ja se olikin ihan mielenkiintoista päästä kokeilemaan. Neulana käytin suosituksen mukaista microtex-neulaa ja nuppineulat korvasin ensimmäistä kertaa ompeluklipsuilla. Ihastuin kyllä niiden käyttöön ja pidän niitä tietyissä paikoissa jopa kätevämpinä kuin nuppineuloja. Ne jäävät siis varmasti jatkossakin käyttöön. Softshellin ompelu ei onneksi osoittautunut hankalaksi vaan aika helposti sain siistiä jälkeä aikaan.

Olen valmiiseen takkiin tyytyväinen. Ainoa kohta mikä vähän häiritsee, on miten vetoketjun suojakaitale hiukan työntyy yläreunasta näkyviin. Paremmin en sitä kuitenkaan osannut tehdä, joten pakko on hyväksyä sellainen kauneusvirhe takissa. Koko kesän ompelin takkia aina joutessani ja takki valmistuikin sopivasti elokuun lopussa. Nyt saa syksy tulla.

Myrskykeiju

Ohje: Myrskykeiju Nuppunen 5 kirjasta, softshell versio
Koko: 40
Kankaat: Hento Style Lilyana softshell, ja kukkasia puuvillakangas
Tekniikka: ompeleminen
Kategoria: vaate
Tekoaika: 7.5.-21.8.2023

Saffron-tyyny

Näin tämän tyynymallin ensimmäistä kertaa tammikuun Suuressa käsityölehdessä sivulla, jolla mainostettiin mitä on luvassa seuraavassa numerossa. Ihastuin heti ja tiesin, että tulen varmasti sen virkkaamaan. Ohje oli siis halmikuun lehdessä ja maaliskuussa hommasin langat. Päädyin samaan Lankavan Esito virkkuulankaan kuin ohjeessa oli käytetty. Värit vain muutin itselleni mieluisammiksi kahteen eri violetin sävyyn ja valkoiseen. Tilasin langat netistä ja vähän pelästyin, kun ne saapuivat sillä violetit näyttivät olevan aika saman värisiä. Pelkäsin erottuisivatko ne riittävästi toisistaan.

Pääsin aloittamaan tyynyn virkkausta vasta toukokuun lopussa. Tyynyn tekotapa vähän yllätti. Se virkattiin edestakaisin, mutta kerroksen vaihtumiskohdassa työ yhdistettiin suljetuksi niin, että tyynyyn ei jäänyt sivusaumaa ommeltavaksi. Melko pian huoleni lankojen toimivuudesta katosi. Valitsemani värit toimivat oikein hyvin tässä mallissa. Ainoa asia mikä harmitti oli se kuinka hitaasti tyyny eteni. Samoihin aikoihin, kun aloitin tyynyn virkkausta, aloitin myös uudessa työpaikassa ja sen myötä käsitöiden tekoon ei ole jäänyt aikaa niin paljon kuin olisin halunnut. Mutta hitaasti mutta varmasti tyyny eteni.

Aika tarkkaan piti koko ajan seurata mallikaaviota. Pari kertaa jouduin purkamaan useamman kerroksen, kun olin tehnyt virheen kirjovirkkauksessa. Tiedän, että kukaan muu ei varmaan olisi edes huomannut niitä virheitä, mutta itseäni ne haittasivat niin paljon, että oli pakko purkaa. Kyllä neulominen on siitä paljon mukavampaa, että jos on tehnyt virheen useampaa kerrosta aikaisemmin, ei kaikkia kerroksia tarvitse välttämättä purkaa, vaan virheen voi korjata silmukoita pudottamalla. Toinen ongelma, mikä minulla usein on kirjovirkkauksen kanssa on, että aluksi virkkaan paljon löysempää ja kun totun virkkaamiseen käsialani kiristyy. Nytkin tyynyn alareuna on 4 cm leveämpi kuin yläreuna. Ehkä pitäisi kirjovirkata useammin, että käsiala tasoittuisi?

Tyyny valmistui lopulta puolitoista kuukautta sitä virkattuani. Virkkasin tyynyyn pari kerrosta enemmän kuin ohjeessa, sillä muuten tyynyn korkeus ei olisi ollut sama kuin ohjeessa annettu. Tyynyn yläosan sauman ja vetoketjun tyynyn pohjaan ompelin käsin. Tyynystä tuli juuri niin hieno kuin mielikuvissani. Kyllä se oli kaiken sen vaivan arvoinen, mikä sen tekemiseen meni. Seuraavaksi tekisi mieli virkata saman sarjan matto.

Saffron-tyyny

Ohje: Saffron-tyyny by Molla Mills, ohje Lankavan nettisivuilta tai Suuri Käsityö 2/2023
Koko: 45cm x 42cm
Lanka: Lankava Esito-virkkuulanka valkaistu (9001) 98 g, violetti (9010) 111 g ja lila (9012) 151 g
Virkkuukoukku: 2.5 mm ja 3 mm
Tekniikka: virkkaaminen
Kategoria: sisustus
Tekoaika: 29.5.-21.7.2023
Linkki Ravelryn projektiin: lankakeiju's Saffron-tyyny

Fireweeds

Ehdinpäs kiriä sukkalaatikkohaasteen kiinni ja neuloa toukokuun sukat ihan toukokuun puolella. Toukokuussa sukkalaatikkohaasteessa haastettiin neulomaan sukat, joissa on kukkia. Minähän kiirehdin heti jonostani etsimään sopivaa mallia. Valitsin malliksi Yvette Noelin Fireweeds-sukat. Niissä on edessä hiukan kukkaa muistuttava kuvio ja suunnittelija itse sai inspiraation maitohorsmasta.

Aioin ensin valita lankavarastostani jotkin sopivat langat, mutta sitten kuljin Oulun Lankamaailman nurkilla ja kävin sieltä sitten ostamassa sukkiin langat. Mukaan tarttui kaksi kerää mustaa Armoniaa testiin sekä kerä liukuvärjättyä Nordlysia. Tummimmat kohdat langoissa ovat aika samanvärisiä ja hieman pelkäsin erottuuko kuvio riittävästi, mutta hyvinhän tuo kuvio noista valmiista sukista näkyy.

Heti sukkien alussa pääsin kokeilemaan uutta, kun ohjeessa ehdotettiin silmukoiden luomistavaksi Tilly's very stretchy cast onia. Koska se oli minulle uusi tapa, niin pitihän sitä kokeilla. Ihan hyvinhän tuo tapa toimikin tuohon 1 oikein, 1 nurin -resorin alkuun. Sukan suu ei ole tiukka mutta ei liian löysäkään. Muuten nämä sukat ovat aika perus kirjoneule-sukat. Kantalappu on ristiinvahvistettu ja kantapään käännös ranskalainen. Varren kuvio jatkui terään sukan päälle, mutta jalkapohjan alle tehtiin erilaista kuviota. Siitä ei nyt tullut otettua kunnon kuvaa, mutta tuosta alla olevasta tasokuvasta ehkä vähän sitäkin näkee. Kiilakavennettavilla silmukoilla neulottiin pystyraitaa. Kärjessä on leveä nauhakavennus.

Minulla oli vähän epäilyksiä neuloessa tuleeko näistä kivat sukat, mutta kyllä lopputulos on ihan kiva. Eli varmasti näille käyttöä tulee. Ehkä suurin ilo näiden neulomisesta oli kuitenkin tuon uuden silmukoiden luontitavan oppiminen. Nyt voisin pitää vähän taukoa sukkien neulomisesta, ennen kuin aloitan kesäkuun sukat.

Fireweeds

Ohje: Fireweeds by Yvette Noel
Koko: large
Lanka: Hertegarn Armonia musta (500) 55g ja Viking of Norways Nordlys lila-violetti (969) 31 g
Puikot: 2.25 mm
Tekniikka: neulominen
Kategoria: sukat
Tekoaika: 13.5-29.5.2023
Linkki Ravelryn projektiin: lankakeiju's Fireweeds

Dither

Sukkalaatikkohaasteen huhtikuun haasteena oli neuloa sukat jämälangasta. Ajattelin ensin, että Arpaonni-sukat sopisivat hyvin huhtikuun haastesukiksi. Mutta tuo haaste oli kuitenkin niin kiva ja jämälankoja riittää, joten päätin neuloa erikseen vielä huhtikuun haastesukat. Malliksi valitsin General Hogbufferin Ditherin. Ohje löytyi ilmaiseksi Ravelrysta.

Ensimmäisenä haasteena oli valita langat. Halusin nimittäin valita langat, jotka riittäisivät sukkiin, mutta niitä ei jäisi kovin paljon yli. Ja toki värien pitäisi sopia yhteen. Siispä tarkastelin Ravelrysta valmistuneiden Dither-sukkien lankojen kulutusta ja niiden tietojen perusteella valitsin langoiksi ikivanhan Dropsin Fabelin pinkkinä, Kettu Yarnsin Everyday Sockia värissä dusty rose ja Arwettaa värissä boysenmarja.

Dither sukat ovat aika perussukat. Varressa neulottiin ensin joustinneuletta ja sitten kirjoneulekaavio, jonka aikana pinkki lanka vaihtui vaaleanpunaiseksi. Sitten neulottiin vaaleanpunaisella ranskalainen kantapää. Kantapään jälkeen neuloin muutaman kerroksen ihan sileää, ennen kuin aloitin uudestaan kirjoneulekaavion. Tällä kertaa kaavion aikana väri vaihtui vaaleanpunaisesta tumman punaiseksi. Tarkkaan vielä mittasin kuinka pitkä kaavion mukaan neulottu alue oli varressa, että kaavion jälkeen pääsisin pian kärjen kavennuksiin. Onnistuin täydellisesti niin, että heti kaavion jälkeen pääsin neulomaan kärkikavennuksia. Kärkikavennukset tehtiin vähän erilailla kuin yleensä teen. Näissä kavennukset tehtiin samoissa paikoissa kuin leveässä nauhakavennuksessa, mutta kavennukset tehtiin ensin joka 4. kerros kerran, joka 3. kerros kahdesti, joka 2. kerros kolmasti ja sen jälkeen joka kerros, kunnes silmukoita oli riittävän vähän silmukointia varten. Hyvin istuvat sukat tuli tälläkin tavalla.

Entäs se langankulutus. No Fabelin kanssa onnistuin erinomaisesti. Sen riittämistä sain vähän jännittää, mutta lopulta sitä jäi yli pari grammaa. Kettu Yarnsia ja Arwettaa jäi reilummin, molempia 7 grammaa. Ihan hyvin siis onnistuin lankojen valinnassa.

Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Sukista tuli kivan näköiset ja sain sopivasti kulutettua jämälankojani vähemmäksi. Kannatti neuloa nämäkin sukat, varsinkin kun niiden neulominenkin oli kivaa.

Dither

Ohje: Dither by General Hogbuffer
Koko: n. 39
Lanka: Drops Fabel pinkki (109) 21 g, Kettu Yarns Everyday Sock värissä dusty rose 40 g ja Filcolana Arwetta boysenmarja (807) 21 g
Puikot: 2.25 mm
Tekniikka: neulominen
Kategoria: sukat
Tekoaika: 23.4.-13.5.2023
Linkki Ravelryn projektiin: lankakeiju's Dither

Range Backpack

Olen jo monta vuotta haaveillut Noodleheadin Range Backpack-repusta. Ohjeen ja kankaatkin sitä varten olen ostanut jo muutama vuosi sitten. Ompeleminen vain on odottanut itseään. Viime tammikuussa sitten päätin, että nyt minä sen repun ompelen.

Eniten ompelemisessa inhoan kankaiden leikkaamista. Tämän repun kanssakin oli vähän samaa ongelmaa. Repussa oli monta osaa, jotka onneksi olivat kaikki suorakaiteita. Kankaiden leikkaamisessa meni kuitenkin monen monta iltaa. Lähes kuukauden jumitin siinä leikkaushommassa. Osa syynä leikkausvaiheen venymiseen oli, että tukikangas loppui kesken. Sitäkin piti siis välillä hommata lisää.

Tuntui, että kun pääsin leikkausvaiheesta ompeluvaiheeseen pääsin kunnolla vauhtiin. Tai kyllähän minulla siihen ompeluunkin tärväytyi aikaa pari kuukautta, mutta se on niin paljon mukavampaa kuin kankaiden leikkaaminen, ettei se haitannut. Ohje oli hyvä ja selkeä ja sitä seuraamalla ei tullut yhtään ongelmia. Ainoat suuremmat ongelmat syntyivätkin kun aloin soveltamaan itse. Halusin nimittäin repun suuhun vetoketjun mitä ei ohjeessa ollut. Toki tein sen päätöksen vasta aika myöhäisessä vaiheessa. Aika pian huomasin, että saisin ommeltua vetoketjun paikalleen, minut täytyisi purkaa sivusaumat sekä päällisestä että vuoresta. Senkin jälkeen sain muutaman kerran yrittää, että sain vetoketjun siististi paikalleen. Ei siitä täydellinen tullut, mutta kelpaa minulle.

Pakko vielä kehua kuinka mukavaa oli ommella syksyllä ostamallani ompelukoneella. Entinen markettikoneeni temppuili aina, kun alla oli vähänkään paksumpi kangaskerros. Tässä repussa oli monessa kohtaa niin monta kangaskerrosta, että vähän hirvitti miten sen saa ommeltua. Mutta uusi koneeni ei temppuillut ollenkaan ja ompeli kiltisti ne kaikkein paksuimmatkin kohdat. Sen takia ompeleminen oli tosi kivaa.

Repusta tuli mahtava. Se onkin päässyt jo kovaan käyttöön. Ompeleminenkin innostaa edelleen ja seuraava ompeluprojektikin on jo aloitettu.

Range Backpack

Ohje: Range Backoack by Noodlehead
Koko: leveys n. 27 cm, korkeus n. 40 cm ja syvyys n. 11 cm
Kankaat: Pohja farkkua, päällinen farkkua muistuttavaa neulosta, vuori puuvillakangasta
Tekniikka: ompeleminen
Kategoria: laukku
Tekoaika: 18.1.-4.5.2023