maanantai 31. joulukuuta 2018

Käsityövuoteni 2018

Mihin se aika taas hujahti? Tuntuu, että vastahan minä kirjoitin vuoden 2017 vuosikatsausta. Mutta niin se vain on, että on aika tarkastella mitä kaikkea sitä tulikaan tehtyä tänä vuonna.


34 työtä

Hiukan minulla on sellainen olo, että tänä vuonna en saanut kovin montaa käsityötä tehtyä. Kuitenkin, kun aloin niitä laskemaan, niin tänä vuonna valmistui 34 työtä, joka on vain 2 työtä vähemmän kuin viime vuonna. Joka tapauksessa se on blogihistoriani alhaisin luku, sama kuin vuonna 2014. Neulottuja töitä olen vuonna 2018 tehnyt vain 26 kappaletta, mistä varmaan johtuu, että tuntuu, etten ole tehnyt paljon mitään. Neuleiden lisäksi valmistui 3 virkkuuta, 3 ommeltua työtä, 1 kirjottu ja 1, joka oli lähinnä kuteen pujottelua verkkoon (mihin lajiin tuon nyt sitten laittaisi?).


Jälleen kerran neuloin eniten sukkia, mutta tänä vuonna vain 11 paria. Lisäksi valmistui yllättävän monta puseroa tai takkia, peräti 6 kappaletta. Se varmaan osaltaan selittää hiukan alhaisemman kokonaismäärän. Olen vain neulonut isompia neuleita. Huiveja neuloin 5, kämmekkäitä 2 ja pipoja 2, joista toista ei ole vielä esitelty täällä blogissa. Muuten kuin neuloen syntyi peitto, pari laukkua, hattu, matto, tyyny ja joulukoristeita. Lisäksi sain kehystettyä pari vanhempaa ristipistotyötä, mutta niitä en laskenut mukaan kokonaismäärään.


Suosikit:

Suosikikseni tänä vuonna tekemistäni töistä nostan ehdottomasti Kalevala-peiton. Se oli niin hieno projekti ja kyllä se on ihan käyttöönkin päätynyt. Ompelemani projektipussi on myös päässyt kovaan käyttöön ja tykkään siitä kovasti. Neuleista nostan suosikikseni Shake it up -huivin.

Google analyticsin mukaan tämän vuoden postauksista katsotuimpia ovat  Patenttineulepipo (joka oli kyllä oikeastaan vuoden 2017 neule), Aallokko -tossut ja Hellunen -sukat.

 Lankavarasto pieneni:

Lankaa kului tänä vuonna yhteensä 6 kg 565 g (18 km 599 m). Tässä vaiheessa voi jo tosiaan unohtaa sen, etten muka ole saanut mitään aikaan, koska yleensä vuosikulutukseni on 5 kg luokkaa. Syyn noin kovaan kulutukseen voi toki laittaa enimmäkseen Kalevala peiton syyksi, sillä virkkasin sen suurimmaksi osaksi vuoden 2017 puolella, jolloin langan kulutus jäi tavanomaista pienemmäksi.


Lankaa tuli lisää 5 kg 75 g (14 km 198 m). Siis lankavarastoni pieneni tänä vuonna 1 kilolla ja 490 grammalla tai 4 kilometrillä ja 401 metrillä. Iso peukku sille.


Muuta:

Alkuvuodesta syntyi sukkia hiukan enemmänkin, kun osallistuin ensimmäistä kertaa järjestettyyn Sukka-Finlandiaan. Muuten osasin hyvin pysyä päätöksessäni olla osallistumatta sukka-kilpailuihin. Helmikuussa osallistuin olympialaisten aikaan järjestettyyn Ravellenic Games KALiin, joissa neuloin Solaris huivin. Kesällä testineuloin Flying Donegal takin ja Lauha puseron. Syksyllä osallistuin Shake it up mysteerihuivin neulontaan ja Joji Locatellin syksy KALiin, johon neuloin Grown up girl takin. Lisäksi aloitin tänä vuonna projektin, jossa tavoitteenani on saada neulottua jononi vanhimpia malleja.

Varsin tuottoisa käsityövuosi tämä on loppujen lopuksi ollut. Kiitos teille kaikille blogini lukijoille tästä vuodesta. Toivottavasti jaksatte pysyä mukana myös ensi vuonna.

Hyvää Uutta Vuotta 2019!

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Peeping Cowl

Syksyllä osallistuin Joji Locatellin syksy KALiin Grown up girl -mallilla. Sen lisäksi ilmoitin KALiin myös kaksi muutakin mallia: Peeping Cowl -tuubihuivin ja A Girl Thing -pipon. Tuubihuivia en ehtinyt saada valmiiksi ja pipoa en ehtinyt edes aloittaa joulu- ja muuttokiireiltäni. Joulunpyhinä minulla oli taas aikaa kunnolla keskittyä tuubihuiviin ja niin viimeinen langanpää oli päätelty Tapaninpäivän iltana.


Tätä tuubihuivia oli tosi kiva neuloa. Mallissa neulotaan erilaisia pitsi- ja palmikkoneuleita ja niiden väliin raitoja. Tämä malli on myös omiaan kuluttamaan sukkalangan jämiä, joita minulla alkaa olla ihan liikaa.


En ollut aloittaessani ihan varma osaanko käyttää tälläista tuubia. Mutta heti sen valmistuttua kokeilin sitä kaulaani ja kyllähän se ihan mukavan lämmittävältä tuntui kaulalla. Vaikka eipä nuo kivat mallineuleet tuosta oikein erotu, kun tuubi on kaulassa. Mutta eiköhän se riitä, että itse tiedän niiden olevan siellä.


Peeping Cowl:

Tekoaika: 19.11.-26.12.2018
Malli: A Peeping Cowl by Joji Locatelli
Lanka: Filcolana Arwetta Classic violetti (268) 46 g, syreeni (267) 33 g, luonnon valkoinen (101) 38 g ja Louhittaren luolan Väinämöinen värissä Ärjy 29 g
Puikot: 3 mm
Koko: ympärys 62 cm ja korkeus 56.5 cm
Linkki Ravelryn projektiin: Peeping Cowl


Tämä oli nyt toiseksi viimeinen työni tälle vuodelle. Eilen illalla valmistui vielä tuo aiemmin mainitsemani A Girl Thing -pipo. Sen esittely jää kuitenkin ensi vuoteen sillä huomenna tulee perinteinen vuosikatsaus.

lauantai 29. joulukuuta 2018

Joululahjat 2018: Miesten sukkia

Veljelle minulla on tapana neuloa joululahjaksi sukat, kun en koskaan muutakaan keksi. Tämän vuoden mallin pohdinta oli kesken, kun Lumi Karmitsa julkaisi Formula-sukkien ohjeen. Koska veljeni seuraa aktiivisesti formulakisoja, ajattelin, että hän ehkä tykkäisi myös Formula-sukista.


Malli oli kirjoitettu Nalle langalle ja koko oli naisten. Minä neuloin ihan ohjeen mukaan, mutta paksummalla langalla. Hiukan sai terässä kaventaa silmukoita enemmän, että sain sopivat sukat veljeni koon 45 jalkaan. Sen verran mallia muokkasin, että neuloin varren joustinneuleen, kantapään ja kärjen mustalla punaisen sijaan. Lisäksi kärjen tein leveällä nauhakavennuksella sädekavennuksen sijaan.

Tämä oli nyt lyhyen ajan sisään toinen Lumi Karmitsan ohjeella neulomani sukkapari ja hyvin oli tämäkin ohje kirjoitettu. Ilo oli neuloa, kun sai vain seurata ohjetta. Tässä ei ollut edes kovin monimutkaista kirjoneuletta, joten ei tarvinnut koko ajan olla nenä kiinni ohjeessa. Ja velikin tuntui tykkäävän kovasti.

Formula sukat:

Tekoaika: 14.11.-6.12.2018
Ohje: Formulat by Lumi Karmitsa
Lanka: Gjestal Janne musta (401) 62 g, punainen (404) 7 g, Novita 7 veljestä valkoinen (011) 53 g
Puikot: 3.5 mm
Koko: n. 45
Linkki Ravelryn projektiin: Formulat

Isälle päätin neuloa tänä vuonna Ruoto-sukat Novitan ensimmäisestä sukka-lehdestä vuodelta 2011. Tämä malli on tainnut olla jonossani lehden ilmestymisestä lähtien, joten johan nuo oli aikakin neuloa.


Näissä sukissa neulottiin raitoja ja kuviot muodostuivat silmukoita nostelemalla. Malli oli siis helppo, mutta sukista tuli silti näyttävän näköiset. Jälleen kerran en aivan ohjeen mukaan mennyt vaan tein ranskalaisen kantapään ja leveän nauhakavennuskärjen.

Hiukan meinasi tulla kiire näiden kanssa, kun muutin tässä joulukuun alussa ja se vei aikaa. Joulukin alkoi lähestyä kovaa vauhtia. Onneksi sukat olivat niin helpot ja nopeat neuloa, että ne valmistuivat lopulta vajaa viikko ennen joulua. Ja kivat sukat niistä tulikin.

Ruotosukat:

Tekoaika: 10.-19.12.2018
Ohje: ä. Miehen ruotosukat by Minna Metsänen Novitan sukkalehdestä (2011)
Lanka: Gjestal Janne vaalean harmaa (403) 107 g ja Novitan 7 veljestä laivasto (170) 48 g
Puikot: 3.5 mm
Koko: n. 43
Linkki Ravelryn projektiin: Ruotosukat 

perjantai 28. joulukuuta 2018

Joululahjat 2018: Evenstar kämmekkäät

Äiti toivoi alkuvuodesta, että neuloisin hänelle joululahjaksi kämmekkäät. No toki minä hänelle sellaiset neulon.


Malliksi valitsin jo kauan aikaa jonossani olleet Evenstar kämmekkäät. Tai no loppujen lopuksi en tainnut noudattaa ohjetta, kuin varren ja kämmenselän palmikoiden osalta. Ohjeessa oli aukkopeukalo, mutta minä halusin tehdä kiilapeukalon. Sitten sai miettiä miten kannattaisi toteuttaa kiila ja kämmenpuoli. Siitä teinkin useamman kokeilun ennen kuin olin tyytyväinen. Lopulta neuloin peukalokiilan kokonaan nurjilla silmukoilla. Kämmenpuolelle neuloin oikeaa, mutta reunoissa parilla silmukalla nurjaa reunustamaan kämmekkäiden sivuissa olevia palmikoita.


Lankavaihtoehtojakin kokeilin useamman  ennen kuin olin tyytyväinen kokoon ja palmikoiden ulkonäköön. Toiveenani oli käyttää varastostani löytyvää lankaa, mutta lopulta tämä lanka johon päädyin loppui kesken ja sitä piti ostaa lisää. Mutta lopputulokseen olen oikein tyytyväinen.

Evenstar kämmekkäät:

Tekoaika: 25.10.-13.11.2018
Ohje: Evenstar Gloves by audreym
Lanka: Gjestal Janne vaaleanharmaa (403) 57 g
Puikot: 3.5 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Evenstar Gloves


torstai 27. joulukuuta 2018

Joululahjat 2018: Meduusa sukat

Sisko on syksyn aikana valitellut pulaa ehjistä villasukista. Siitä innostuneena minä tietenkin päätin neuloa hänelle joululahjaksi sukat. Malliksi valikoitui Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat kirjasta malli Meduusat, johon sisko tykästyi.


Olen aiemmin neulonut Lumi Karmitsalta vain viime vuoden Sukka-Finlandian lämmittely sukat Keväällä kerran. Olen kuitenkin kovasti ihastellut hänen kirjoneulemallejaan ja hänen kaikki kirjansa löytyvät hyllystäni. Siispä oli kiva päästä neulomaan näitä. Malli oli juuri niin haastava kuin miltä se näyttikin. Koko ajan piti tiukasti seurata kaaviota. Siitä huolimatta minulla taitaa olla muutama kupla toisessa sukassa hiukan väärässä paikassa, mutta päätin, että se ei nyt haittaa.



Rakenteeltaan sukat ovat ihan perus varresta aloitetut sukat, joissa on ranskalainen kantapää. Kantalapussa ja kantapään käännöksessa neulottiin myös kirjoneuletta, mikä tarkoitti sitä, että siellä piti neuloa kirjoneuletta myös nurjalla. Hiukan se pelotti aluksi, mutta aika nopeasti se alkoi minulla sujumaan.


Yhden pienen ongelma kohdan minä ohjeesta löysin. Ensimmäisessä sukassa kaikki kaaviot toimivat hyvin ja kerroksen vaihtumiskohtaan syntyi epäjatkuvuuksia vain jalkapohjan alle (jonka itse kyllä korjasin). Mutta toista sukkaa varten kaaviot oli vain käännetty peilikuvaksi. Sen seurauksena muutamassa kohdassa kerroksen vaihtumiskohtaan syntyi epäjatkuvuuksia myös varteen. Minua se häiritsi, mutta onneksi se oli helppo korjata pienellä kuvion muokkaamisella.
Sukista tuli oikein hauskat ja ideani käyttää kahta liukuvärjättyä lankaa toi kuvioon kivaa elävyyttä.


Meduusa-sukat:

Tekoaika: 14.9.-24.10.2018
Ohje: Meduusat by Lumi Karmitsa kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat
Lanka: Viking of Norway Nordlys sininen (927) 73 g ja pinkki (963) 49 g
Puikot: 2.5 mm resoriin ja 3 mm muuten
Koko: n. 40
Linkki Ravelryn projektiin: Meduusat

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Joululahjat 2018: Heijastava pipo

Lanka saatu Prym Consumer Finlandilta.

Päätin neuloa tänä vuonna  kummipojalleni joululahjaksi heijastavan pipon. Alunperin suunnitelmissa oli käyttää Novitan Hohdetta, sillä olen sitä halunnut kokeilla jo pitemmän aikaa. Mutta ennen kuin ehdin sitä hommata, sain Prymiltä yllätyspaketin, jossa oli mukana mm. Perfect Reflect -lankaa, jossa oli myös mukana heijastavaa kuitua. Itse lanka on minun makuuni hiukan liian paksua. Lisäksi lanka on hiukan liian muovista, koska se sisältää enimmäkseen akryyliä. Hiukan mietin kehtaanko neuloa kummipojan pipon tästä langasta, mutta lopulta päätin kehdata.


Malliksi valikoitui Woolly Wormheadin ilmaisohje The Long Beanie. Malli oli aika perus, mutta silmukoiden luomistapa oli minulle uusi, Alternate cable cast-on. Oikein mukava tapa ja toimii hyvin 1-oikein, 1 nurin -joustinneuleen kanssa. Luultavasti tulen tätä silmukoiden luomistapaa käyttämään toistekin.

Paksusta langasta yksinkertainen pipo valmistui nopeasti. Ja kiva pipo siitä tulikin. Lankaa kului vain vajaa kerä. Minulla on tätä lankaa vielä toinenkin kerä, joten saisin tästä itsellenikin vaikka pipon. Onneksi langan tuntuma ei ollut aivan niin kauhea kuin pelkäsin, joten ehkä jaksan sellaisen neuloa. Hupsistarallaa -blogin Terhi oli ainakin neulonut kivan pipon tästä langasta.

Heijastava pipo:

Tekoaika: 6.-8.12.2018
Ohje: The Long Beanie by Woolly Wormhead
Lanka: Perfect Reflect tumman harmaa (1097) 64 g
Puikot: 6 mm
Koko: päänympärys 44 cm
Linkki Ravelryn projektiin: The Long Beanie

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Joulupallot

Viime vuoden tapaan tänäkin vuonna toivotan hyvät joulut ristipistotyön kanssa. Tai oikeastaan kahden. Nämä joulukoristeet ovat vain niin hyvä kohde ristipistoinnolleni. Viime vuonna sain joululahjaksi tarvikepakkauksen näihin ristipistopalloihin. Heti asetin tavoitteeksi saada nämä valmiiksi täksi jouluksi, etteivät ne jäisi kaappiin vuosikausiksi. Lokakuuhun asti ne kuitenkin kaapissa odottivat ennen kuin innostuin aloittamaan.


Hiukan meinasi tulla kiire näiden kanssa.Vaikka itse työt ovat pieniä, niin näissä on yllättävän paljon ristipistoja tehtävänä. Pitemmän aikaa minulla oli tavoitteena, että joka päivä täytyy kirjoa yksi langallinen. Siitäkin huolimatta viimeiset jälkipistot tein viime perjantaina ja nyt viikonlopun aikana liimailin ristipistotyöt pahville ja tungin pallojen sisään.


Nämä molemmat ovat tosi kivoja, mutta enemmän tykkään tuosta tontusta kissan kanssa takkatulen ääressä. Nämä pääsevät nyt koristamaan joulukuustamme.

Joulupallot:

Tekoaika: 7.10.-23.12.2018
Malli: Svarta Fåret AMA 957
Koko: Halkaisija n. 8 cm


sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Ruutuja vessaan

Äitini toivoi uutta mattoa vessaan. Vanha kun on mennyt jo aika resuksi. Minä tietenkin tarjouduin tekemään uuden. Hiukan katseltiin mallivaihtoehtoja ja päädyttiin alkuvuodesta ilmestyneessä Unelmien käsityöt lehdessä julkaistuun Ruutumaton ohjeeseen.


Langaksi sain Toikan Putkista, josta myös edellinen vessan matto oli tehty. Koska Putkis on ohuempaa, kuin ohjeessa käytetty trikookude jouduin päättämään silmukkamäärät itse kokeilemalla. Itse kirjovirkkaus oli taas vaihteeksi mukavaa puuhaa ja minusta tuntuu, että teen sitä lisääkin ihan lähitulevaisuudessa.

Laku-kissakin saatiin testaamaan mattoa.

Ohjeessa vain maton päätyihin virkattiin kerros piilosilmukoita, kerros kiinteitäsilmukoita ja kerros piilosilmukoita. Minä päädyin kiertämään koko maton tuolla tavalla. Sillä tavalla siitä tuli mielestäni huolitellumman näköinen ja samalla se sai muutaman sentin lisää pituutta.


Matosta tuli mielestäni oikein kivan näköinen. Ainoa mikä vähän harmittaa on se, että käsialani kiristyi työn edetessä ja siksi aloitusreuna on leveämpi kuin lopetusreuna. Äitiä se ei kuitenkaan haitannut, joten jääköön nyt tuollaiseksi. Ehkä seuraavassa työssä osaan paremmin pitää tiheyteni kurissa.


Ruutumatto:

Tekoaika: 11.-23.11.2018
Ohje: Ruutumatto by Päivi Helman-Harju Unelmien käsityöt 1/2018 -lehdestä
Lanka: Toikan Putkis valkoinen 260 g, vaaleansininen 287 g, ja sininen 153 g
Virkkuukoukku: 6 mm
Koko: n. 80 cm x 50 cm
Linkki Ravelryn projektiin: Ruutumatto

lauantai 17. marraskuuta 2018

Grown up girl


Joji Locatellin Grown up girl -takkiin ihastuin heti, kun sen ensi kerran näin. Malli onkin ollut jonossani vuodesta 2012 lähtien. Syksyisin Joji järjestää KALlin eli yhteisneulonnan, jossa neulotaan hänen mallejaan. Minä päätin osallistua tänä vuonna juuri tällä Grown up girl -takilla.


Minulla oli Lankamaailman kanta-asiakas kortti täynnä, joten ajattelin sillä saamani alennuksen käyttää takin lankoihin. Päädyin Gjestalin SW Merinoull lankaan, joka oli kyllä minulle hiukan pettymys. Se on kyllä ihanan pehmeää, merinovillaa kun on, mutta se tuntui myös nyppääntyvän jo neuloessa helposti. Vielä suurempi pettymys oli, että kerissä oli paljon solmuja. Vielä kun kyseessä oli paksu lanka 50 gramman kerillä, niin langanpäitä syntyi paljon, joita saikin sitten jonkin aikaa päätellä.


Itse takki neulottiin alhaalta ylöspäin (jo toinen pusero minulle lyhyen ajan sisällä). Ommeltavia saumoja ei sentään pahemmin ollut, kun hihojen silmukat poimittiin kädenteiltä ja neulottiin ylhäältä alas. Ainoa mitä tässä takissa piti ommella, oli taskujen saumat. Pidän kovasti takin selässä olevasta pitsikuviosta. Myös taskuissa ja hihansuissa olevat samantyyliset kuviot ovat kivoja yksityiskohtia. Takin kiinnitys hoituu sivusaumoihin kiinnitetyllä vyöllä.


Minulla oli hiukan väärä kerrostiheys ja siksi jouduin pääntiellä vähän kikkailemaan, että sain kaikki kavennukset tehtyä. Päädyinkin kaventamaan aluksi hiukan tiheämmin kuin ohjeessa.

Aloittaessani oli hiukan kahden vaiheilla minkä koon valitsen ja valitsin sitten sen isomman. Takin valmistuttua totesin kyllä, että ehkä se pienempi koko olisi kuitenkin ollut parempi. Takki, kun kasvoi hiukan kokoa kasteluvaiheessa. Kyllä tästä kuitenkin oikein ihana takkin tuli. Nyt saa talvi tulla, kun minulla on tämä paksumpi neuletakki, jota viime talvena kaipasin.


Grown up girl:

Tekoaika: 3.9.-11.11.2018
Ohje: Grown up girl by Joji Locatelli
Lanka: Gjestal SW Merinoull lila (340) 747 g
Puikot: 4.5 mm ja 4 mm hihojen ainaoikein reunuksiin.
Koko: 38/40
Linkki Ravelryn projektiin: Grown up girl

lauantai 27. lokakuuta 2018

Mysteeri paljastettu

En yleensä oikein uskalla osallistua mysteerineulontoihin. Ajatuksena ne tuntuvat hauskalta, mutta silti pelottaa hypätä sokkona mukaan, kun ei voi olla varma tykkäänkö lopputuloksesta. Mutta kun suosikkisuunnittelijani Anna Johanna eli Missä neuloimme kerran blogin Neulisti suunnittelee mysteerihuivin, en voi vastustaa kiusausta.


Tilasin huivia varten iKKeltä kolmen merinosinkku vyyhdin paketin ja niillä aloitin neulomaan huivia. Ensimmäinen ja toinen väri tuntuivat toimivan ihan hyvin yhteen ja huivin neulominen sujui. Mutta sitten mukaan otettiin kolmas väri. Se oli yksistään ihana, mutta vähitellen alkoi tuntua, että se ei oikein toimi muiden värien kanssa tässä huivissa. Se oli liian samanlainen kuin tuo vaaleansininen. Vielä kun katselin kuvia toisten huiveista, huomasin pitäväni enemmän huiveista, joissa on enemmän kontrastia värien välillä. Siispä kun olin menossa vihjeessä 10, päätin vaihtaa kolmannen langan erääseen varastoni aarteeseen ja purin huivin kuudennen vihjeen alkuun.


Lukuun ottamatta tätä langan vaihto operaatiota huivin neulominen oli oikein mukavaa. Huivissa oli mukavasti vaihtelua, kun pääsi neulomaan niin ainaoikeaa, pitsiä kuin kaksiväristä patenttiakin. Pidin myös siitä, että tässä mysteerissä välit vihjeiden välillä olivat juuri sopivat tällaiselle hiukan hitaammalle neulojalle. Hyvin pysyin vihjeiden mukana aina tuohon langan vaihtoon asti.


Valmiista huivista tuli ihana ja valtavan suuri. Tästä tuli juuri sopiva uusi ulkoiluhuivi. Erityisesti pidän koko huivin kiertävästä icord-päättelystä ja huivin nurkkiin tehdyistä tasseleista. Siis loppujen lopuksi tämä  mysteeri oli ihan positiivinen kokemus. Enköhän uskaltaudu ainakin Anna Johannan mysteerineulontoihin myös jatkossa.


Shake it up:

Tekoaika: 12.9.-26.10.2018
Ohje: Shake it up by Anna Johanna
Lanka: iKKe Merino single väreissä Bad poetry 69 g ja Hera 100g sekä KVG SW BFL värissä Blå Jungfrusländä 86 g
Puikot: 3.5 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Shake it up

maanantai 15. lokakuuta 2018

Ristipistotöiden viimeistelyä

Vuosia sitten tein paljon enemmän ristipistotöitä kuin nykyään. Silloin ne kuitenkin tahtoivat jäädä viimeistelemättä. Kesällä kävin näitä töitä läpi ja päätin, että nyt ainakin osa niistä pääsee käyttöön.


Yhtään en muista milloin minä tämän kissataulun olen tehnyt, ehkä joskus ylä-asteikäisenä. Sen kuitenkin muistan, että tarvikepaketin tähän sain synttärilahjaksi. Nyt sain viimein hommattua tälle kehyksen ja laitettua sen seinälle. Tämä oli myös ensimmäinen itse kehystämäni ristipistotyö. Ei se täydellisesti onnistunut, mutta kelpaa.


Tämän toisen ristipistotyön tekeminen on minulla hiukan paremmin muistissa. Ohje tähän oli joskus Suuressa Käsityölehdessä. Minähän ihastuin siihen heti, koska siinä on kissoja ja lankakeriä. Lehden kautta sai tilata työhön tarvikepaketin ja äiti sen minulle tilasi. Sitten koulussa piti joskus yläasteella  tehdä jokin kirjontatyö. Minä tein silloin tämän. Harmi vain, että valmistumisensa jälkeen se jäi viimeistelemättä kaappiin pyörimään. Nyt sain viimein taulun kehystettyä ja seinälle. Ja kehystyskin sujui jo paremmin kuin tuon ensimmäisen.


Ihan kaikista ristipistotöistäni en halua taulua, joten tästä ompelin tyynynpäällisen. En muista tarkkaan milloin minä tämän tein. Mutta sen muistan, että tämä oli hiukan haastavampi kirjottava, kun kangas ei ollut aidakangasta. Tarkkaan piti laskea, että pistot tulivat aina kahden langan yli. Hiukan jo mietin, että onnistuisikohan noin tarkka työ minulta enää nykyään. Kiva tyyny tästä kuitenkin tuli.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Miraldan kolmiohuivi

Yksi suurimpia suosikkejani Pitsihuivit neuloen -kirjassa on ollut Miraldan kolmiohuivi. Siksi onkin aika ihmeellistä, että neuloin sen vasta nyt 8 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen. Langaksi valitsin Dropsin Lacen, sillä Ravelryssä oli tästä huivista muutama kaunis toteutus sillä langalla.


Vaikka huivi on ulkonäöltään kaunis, ei sen neulominen ollut kovin miellyttävää. Erityisesti sen aloitus ei ollut ollenkaan minun mieleeni. Huivi aloitettiin ulkoreunasta ja sitä sitten neulottiin silmukoita kaventaen kunnes oltiin yläreunan keskellä ja silmukoita oli jäljellä enää muutama. Ensin siis piti laskea, että silmukoita oli luotu oikea määrä. Ja sitten piti laskea, missä kohti on keskikohta, että osaa tehdä keskikavennukset oikeassa kohdassa ja huivista tulee symmetrinen. Tämä huivin neulomistapa siis vaatii alussa paljon silmukoiden laskemista. Paljon kivempaa on tehdä huivi toiseen suuntaan eli luoda alussa muutama silmukka sitten vähitellen lisätä niitä. Ainakin se vaatii paljon vähemmän laskemista.


Kun vauhtiin pääsi  (eli silmukoiden laskeminen väheni), niin neulominenkin alkoi olla nautittavampaa. Jos ei oteta lukuun sitä, että lanka tuntui olevan koko ajan solmussa. Eikä sitä kuinka epäilin langan olevan myös liian ohutta tähän malliin. Tuntui nimittäin, ettei mallineule pääse ihan oikeuksiinsa näin ohuella langalla. Päätinkin tehdä 9 silmukan nyppyjä ohjeen 5 silmukan nyppyjen sijaan, että niistä tulisi hiukan pulleampia. Pingotus onneksi myös auttoi mallineuletta avautumaan, eikä se jäänyt niin onnettoman näköiseksi kuin tekovaiheessa pelkäsin.


Huivista tuli lopulta ihan kaunis, vaikka tekovaiheessa hiukan epäilyttikin. Hiukan isompi se olisi saanut olla, mutta kun menin valitsemaan näin ohuen langan, niin ei huivistakaan tämän isompaa tullut. Eiköhän sille silti käyttöä löydy. Tulipahan ainakin opittua se, että minun kannattaa pysyä erossa näin neulotuista huiveista.


Miraldan kolmiohuivi:

Tekoaika:18.8.-11.9.2018
Ohje: Miraldan kolmiohuivi by Nancy Bush Pitsihuivit neuloen kirjasta
Lanka: Garnstudio DROPS Lace hillitty roosa (3112) 59 g
Puikot: 3.5 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Miralda's triangular shawl

lauantai 8. syyskuuta 2018

Kuinka vaikeaa langan tilaaminen voi olla

Pitkähihaisen puuvillaisen pitsineulepuseron neulominen on ollut suunnitelmissa jo useamman vuoden ajan. Toukokuussa äiti sai näytenumeron Kotiliesi käsityö -lehdestä ja ihastuin siinä olevaan Sandnes Garnin pitsipuseroon. Pian tilasinkin jo ohjeen mukaista lankaa sitä varten.


En tiedä mikä ajatushäiriö siinä tilatessa tuli, mutta lankojen saavuttua tajusin tilanneeni sitä aivan liian vähän. Aloitin kuitenkin puseron neulomisen ennen kuin tilasin lankaa lisää. Toinen virhe. Alkaessani vihdoin tilaamaan puuttuvia keriä huomasin, ettei lankaa ollutkaan enää kyseisessä kaupassa riittävästi jäljellä. Päätin kuitenkin tilata lankaa yhden kerän liian vähän, kun pusero nyt kuitenkin oli jo aloitettu. Sitten vain  toivoin, että lanka riittäisi.

Eihän tässä mitään ongelmaa olisi ollut jos pusero olisi neulottu ylhäältä alas. Silloin helman olisi voinut neuloa juuri niin pitkäksi kuin lankaa riittäisi. Mutta tämä pusero neulottiinkin alhaalta ylös. Enpä olekaan moneen vuoteen neulonut puseroa näin päin. Hihatkin neulottiin erikseen ja ne piti ommella paikalleen. Helma ja hihat neulottiin sentään pyörönä, ettei saumojen ompelua kuitenkaan hihojen istutuksen lisäksi tullut, kun olatkin kiinnitin yhteen kolmen puikon päättelyllä.


Mutta nyt teitä tietenkin kiinnostaa riittikö lanka. No ei riittänyt. Kaulus jäi neulomatta, kun lanka loppui. Siinä sitten pohdin vaihtoehtojani aina hihojen lyhentämisestä kauluksen neulomiseen jollain toisella langalla. Lopulta päädyin siihen, että hihoja en uskalla lyhentää, etteivät ne mene liian lyhyiksi, ja että omista varastoista ei löydy sopivaa lankaa kauluksen neulomiseen. Päätin siis etsiä jonkin toisen kaupan, josta kyseistä lankaa saisi ja löysinkin pari. Laiton tilauksen menemään, mutta eivät ongelmat siihen loppuneet. Minulle lähetettiin Mandarin Medi langan sijaan Mandarin Petittiä. Siinä vaiheessa alkoi huvittaa nämä lanka ongelmat tämän puseron kanssa. Onneksi reklamointiini vastattiin nopeasti ja oikea lanka lähetettiin minulle pikavauhtia. Ja niin sain puseron neulottua valmiiksi.

Kaikkien lankaongelmien ja muiden neulehullaannusten takia tämän puseron neulomisessa kesti hiukan tavallista kauemmin. Onneksi kesä oli niin lämmin, ettei tälle olisi ollut aiemmin kovin paljon käyttöä ja juuri nyt tämä on oikein sopiva lämmike, mutta ei liian kuuma. Muutenkin tykkään, että tästä tuli oikein ihana pusero.



Pitsineulepusero:

Tekoaika: 15.6.-24.8.2018
Ohje: Pitsipusero by Sandnes Garn, Kotiliesi käsityö 4/2018
Lanka: Sandnes Garn Mandarin Medi harmaa (6030) 407 g
Puikot: 3 mm
Linkki Ravelryn projektiin: Lace Sweater

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Helletunika zero waste periaatteella

Lämmin kesä sai minut huomaamaan ongelman vaatekaapissani. Minulta ei oikein löydy lämpimän kelin vaatteita. Silloin muistin viime syksynä Suuressa käsityö -lehdessä olleen zero waste -tunikan ohjeen. Sopivasta kankaasta tehtynä siitä tulisi oikein hyvä hellevaate.


 Tunikan ohje oli suunniteltu siten, että kankaan saisi käytettyä mahdollisimman tarkasti. Hiukan sain ensin metsästää sopivan levyistä kangasta, mutta lopulta löysin Eurokankaasta tämän viskoosi kankaan. Hiukan liian tumma se on kesävaatteeksi, mutta tuntuu iholla ihanan viileältä. Hulpioiden takia tein tunikasta pari senttiä ohjetta kapeamman.


Tässä M/L koossa kangasta ei saanut ihan kokonaan käytettyä, vaan muutama tilkku jäi ylimääräiseksi.

Kankaan ylimääräinen osa.

Itse mallissa ei ole mitään vikaa, mutta ohje oli paikoin hiukan epämääräinen tällaiselle ei niin kovin paljon ompelevalle ja hiukan sai välillä pohtia mitä nyt oikein pitäisi tehdä. Mutta kaikkiin ongelmiin keksin kyllä ratkaisun.

Pääntie ja helma + helman halkiot huoliteltiin alavaroilla. Ohjeen mukaan ne tikattiin parin sentin päästä reunasta, mutta tikkasin ne lisäksi aivan reunan vierestä. Parasta tunikassa on taskut, vaikka hiukan sai pohtia miten vyön saa asemoitua niin, että se ei haittaa taskujen käyttöä.


Jos jotain tekisin toisin, niin laittaisin vyön kumpaankin puoliskoon tukikankaan. Nyt tukikankaaton vyön puoli venyi hiukan ommellessa ja siksi vyön keskelle jäi kurttu. Onneksi sen saa kuitenkin käytössä piiloon. Muuten olen kuitenkin tosi tyytyväinen lopputulokseen. Harmi vain, ettei tämä ihan tälle kesälle ehtinyt.


Zero waste tunika:

Tekoaika: 26.7.-1.9.2018
Ohje: Zero waste tunika Suuri käsityö -lehdestä 9/2017
Kangas: Stille S300 viskoosikangas
Koko: M/L