Silmukkasatuja: Empiretunika omin muokkauksin

torstai 1. elokuuta 2019

Empiretunika omin muokkauksin

Debbie Stollerin Sankarineulojan käsikirja on ollut minulla jo vuosia. Alusta asti minua on miellyttänyt siitä tämä Empiretunika. Ohjeessa on vain käytetty minun mielestäni liian paksua lankaa. Minulla ei olisi ollut käyttöä paksusta langasta tehdylle lyhythihaiselle tunikalle. Nyt päätin tehdä tilanteelle jotain. Olen opiskellut matematiikkaa yliopistossa, joten miksi en osaisi muokata mallia ohuemmalle langalle.

Langaksi ostin Novitan viskoosi-pellava sekoitetta Suvia. Tein sillä mallitilkun ja laskin sen perusteella kaikki silmukkamäärät ja kerrosluvut uudelleen. Ohjeessa tunika neulottiin perinteisesti alhaalta ylös etu- ja takakappale erikseen. Minä tietysti neuloin helman pyörönä kädenteille asti.

Kädenteille asti kaikki sujuikin oikein hyvin ja muuten aikalailla ohjeen mukaan. Mutta kun olin vauhtiin päässyt päätin muokata mallia hiukan enemmänkin. Mittailin itseäni ja valmiita puseroita ja niiden perusteella en kaventanut kädenteitä varten ihan niin paljon kuin ohjeessa. Lisäksi avarsin hiukan pääntietä, sillä se näytti osassa Ravelryn valmiissa projekteissa aika ahtaalta. Hiukan vähempikin olisi ehkä riittänyt, mutta ei tämä vielä liian avara ole.

Hihojakaan en sitten halunnut neuloa erikseen, vaan poimin kädenteiltä sopivan määrän silmukoita, muotoilin hihaa hiukan lyhennetyin kerroksin ja neuloin hihat ylhäältä alas. Tässä vaiheessa en katsonut ohjetta enää ollenkaan. Saumojakaan ei jäänyt lopulta yhtään ommeltavaksi yhtään, kun olkasaumat kiinnitin kolmen puikon päättelyllä.

Hiukan minua jännitti miten tämä onnistuu, kun en ennen ole näin suuria neuleita näin rohkeasti muokannut, mutta mielestäni onnistuin hyvin. Tunikasta tuli juuri sellainen kuin halusinkin ja se on sopivan kokoinen. Ehkäpä jossain vaiheessa uskaltaisin neuloa puseron ihan kokonaan omasta päästäni.