Sopivan yllättävä Hummingbird

Osallistuin vuosi sitten Anna Johannan mysteerihuivin Shake it up neulontaan. Silloin oli niin hauskaa ja pidin lopputuloksesta, joten en epäröinyt hetkeäkään, vaan olin heti osallistumassa myös tämän vuoden mysteerihuivin neulontaan. Päätin jopa ostaa itselleni synttärilahjaksi huivin lankapaketin, kun ihastuin Candy Shop paketin väreihin.

Itse huivin neulonta oli aika yllättävää, mikä on tietenkin hauskaa mysteerihuiveissa. Heti ensimmäinen vihje yllätti, kun huivi aloitettiin tuon vaalean kolmion keskeltä. Eipä osannut siinä vaiheessa vielä arvata millainen huivista tulee valmiina.

Pidän siitä kuinka huivissa on erilaisia neulepintoja: ainaoikeaa, patenttia ja helmineuletta. Innolla aina odotti uutta vihjettä, että mitä sitä onkaan seuraavaksi luvassa. Vihjeiden julkaisutahtikin oli minulle juuri sopiva. Välillä sain edellisen vihjeen tehtyä juuri edellisenä iltana ennen seuraavan vihjeen julkaisua, välillä jäi muutama päivä aikaa neuloa jotain muuta. Kertaakaan en tänä vuonna jäänyt kuitenkaan jälkeen, vaan sain aina edellisen vihjeen tehtyä ennen uuden julkaisua.

Vaikka olenkin tässä moneen kertaan kehunut kuinka mukavan yllättävää tämän huivin neulominen oli, niin yhdeksännen vihjeen lopussa visioin jo miten toivoisin huivin jatkuvan viimeisissä vihjeissä. Olikin siis mukava huomata kuinka viimeiset vihjeet olivatkin juuri sellaisia kuin olin ajatellutkin.

Huivista tuli oikein kiva. Ja niin ihanan iso, tähän on mukava kääriytyä syksyn kylmyyttä pakoon. Ilmatkin kylmenivät juuri sopivasti huivin valmistuessa. Hiukan pohdin jätänkö ohjeen mukaiset tupsut tekemättä, mutta lopulta ne tein. Sainpas samalla tuon punaisen langan kulutettua loppuun, muita värejä jäi pienet kerät käytettäväksi johonkin muuhun.

Hummingbird:

Tekoaika: 16.8.-19.9.2019

Ohje: Hummingbird by Anna Johanna

Lanka: Martin's Lab Merino Singles Fairy dust 90 g, Mojito 80 g ja Candy shop 100 g

Puikot: 4 mm

Linkki Ravelryn projektiin: Hummingbird

Evora matto

Heti, kun ensimmäisen kerran sain käsiini Virkkurin kuosikirjan, ihastuin Evora kuosiin. Pakko oli saada matto sillä kuosilla. Uusille matoille tulikin tarvetta, kun muutin, joten hommasin kudetta ja aloin virkata, vaikka vähän hirvittikin. Suunnitelmissani kun ei ollut aivan pieni matto.

Kirjan matossa oli käytetty Paulina punoskudetta, mutta minä päädyin Lilli ontelokuteeseen. En enää muista miksi, sillä tilasin kuteet helmikuussa. Pääsin sillä kuitenkin suurin piirtein samaan tiheyteen kuin ohjeessa, joten mitään ongelmaa sen kanssa ei tullut.

Varsinkin alussa nautin maton virkkaamisesta. Kuvio oli juuri sopivan haastava pitämään yllä mielenkiintoa, mutta samalla niin looginen, että ohjetta ei tarvinnut katsoa ensimmäisen mallikerran jälkeen. Ja välillä piti pysähtyä ihastelemaan kuinka kaunis tuo kuvio on. Toki kasvaessaan maton virkkaaminen kävi raskaammaksi. Siksi oli hyvä, kun kesäloman vietin poissa maton luota niin sai välillä kädet levätä. Lopussa maton käsittely oli jo todella hankalaa. Tai kerroksen keskellä ei ollut ongelmia, mutta kerroksen vaihtaminen ja maton kääntäminen oli raskasta.

Alunperin suunnittelin virkkaavani maton kuusi mallikertaa pitkäksi. Mutta viidennen mallikerran lähestyessä loppuaan mallailin mattoa paikalleen ja totesin, että se alkoi jo olla tarpeeksi pitkä (ja aloin jo vähän väsyä maton kääntelyyn). Mutta kyllä siitä vain tuli ihana.

Seuraavassa kuvassa näkyy myös aiemmin tänä vuonna ompelemani verhot. Seuraavaksi jatkan tämän huoneen sisustamista virkkaamalla sängynpeitteen.

Evora-matto:

Tekoaika: 9.6.-26.8.2019

Malli: Evora by Molla Mills, kirjasta Virkkurin kuosikirja

Kude: Lankava Lilli ontelokude violetti 3875 g ja vaalea harmaa 2975 g

Koukku: 9 mm

Koko: n. 92 cm x 226 cm

Linkki Ravelryn projektiin: Evora Rug