lauantai 25. toukokuuta 2013

Toukokuun sukat

Nyt on toukokuun Suuren sukkahaasteen sukat valmiit. Tässä kuussa haasteena oli neuloa pitsisukat, joiden kuvio muistuttaa suomalaisesta luonnosta. Tällä kertaa mallin valinta oli helppoa. Muistin nimittäin vuosi sitten Novitassa olleet kauniit polvisukat, joissa oli ihanaa lehtipitsiä. Lankaakin löytyi sopivasti varastostani.


Lehti sukat:
Tekoaika: 11-20.5.2013
Ohje: 31. Naisen neulotut pitsisukat Novitasta kesä 2012 (suunnittelija Minna Metsänen)
Kenelle: minulle
Lanka: Novita Nalle yönsininen 179 g
Puikot: 2.5 joustinneuleeseen ja 3 muuhun
Koko: nainen
Muokkaukset: tein ranskalaisen kantapään
Fiilis: Kaunis malli

Tämä on kyllä todella kaunis malli, mutta aika haastava. Yleensä opin muistamaan mallineuleen parin toiston jälkeen, mutta tämän lehtipitsin kaaviota piti seurata koko ajan. Siitä huolimatta pidin näiden neulomisesta. Aika ei ainakaan käynyt pitkäksi näitä neuloessa.


Sukat tein suurin piirtein ohjeen mukaan. Vain ohjeen hollantilaisen kantapään vaihdoin itselleni paremmin sopivaksi ranskalaiseksi kantapääksi. Ohje oli muuten ihan selkeä, mutta siinä oli tarvikkeissa, että tarvitaan puikot kokoa 2.5 JA 3. Missään vaiheessa ei kuitenkaan käsketty vaihtaa puikkoja eikä kerrottu minkä kokoisilla puikoilla sukat pitäisi neuloa. Tein sitten kompromissin ja neuloin joustinneuleen pienemmillä puikoilla ja muuten käytin suurempaa puikkokokoa.


Sen lisäksi, että tuo pitsineule tässä mallissa on tosi kaunis, niin pidän aivan kamalasti tuosta kääntöreunasta varressa. Se kruunaa koko mallin ja ilman sitä en varmaan olisi edes alkanut neuloa tätä mallia. Sen neulominenkin oli ihan kivaa. Eikä silmukoiden poimiminenkaan kovin suurta tuskaa aiheuttanut.


Sukat päätyivät kaappiin odottamaan hiukan viileämpiä ilmoja. Toivottavasti niille ei ole tarvetta ennen kuin syksyllä. Nyt on aika siirtyä hiukan kesäisempiin neuleisiin.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Epäsymmetristä

Kun uusin Novita ilmestyi pääsiäisen tienoilla, ihastuin saman tien siellä yhteen malliin. Se jakku ei ollut kovin monimutkainen, mutta silti se kiehtoi. Ja sen tekemällä pääsisin kokeilemaan Novitan uusia lankoja Bambua ja Kastetta.


Takaapäin jakku ei ole mitenkään erikoisen näköinen. Ihan vain sileää neuletta.


Vasemmassa etukappaleessa on aika yksinkertaista, mutta kuitenkin kaunista pitsineuletta. Ja vasen hiha on ihan vain sileää neuletta.


Oikea etukappale on taas ihan sileää, mutta helmassa on koristuksena kukka. Sen virkkasin suoraan helmaan toisin kuin ohjeessa, missä käskettiin virkata kukka erikseen ja ommella se sitten helmaan. Oikeassa hihassa on samaa pitsineuletta kuin vasemmassa etukappaleessa.

Tekoaika: 26.4-9.5.2013
Ohje: 49. Naisen neulejakku Novita kesä 2013-lehdestä (suunnittelija Lucia Biskupska)
Kenelle: minulle
Lanka: Novita Bambu (uusi) vadelma 306 g ja Novita Kaste valkoinen 37 g
Puikot: 4
Koko: M
Fiilis: Ihan kiva jakku ja nopea tekoinen.

Ohjetta muokkasin melko paljon. En käyttänyt Puro Batikia niin kuin ohjeessa ja jokaisen kappaleen aloitin kolmella kerroksella aina oikeaa. Vyötärö muotoiluja tein myös. Tarkemmin muokkauksistani kirjoitin tuonne Ravelryn projektin muistiinpanoihin. Sieltä voi kiinnostuneet käydä ne lukemassa. Sen pitäisi näkyä myös niille, joilla ei ole tunnuksia Ravelryyn.


Tuossa jakussa minua taisi eniten kiehtoa sen epäsymmetrisyys. Näyttää aika kivalta, kun pitsiä on vain toisessa etukappaleessa ja toisessa hihassa. Valmista tuli kyllä älyttömän nopeasti. Johtui varmaan siitä, että viime aikoina olen neulonut lähinnä puikoilla, jotka ovat kokoa 2.5 tai 3. Niihin verrattuna neloset tuntuivat isoilta.

Uudesta Bambu langasta tykkäsin. Se oli ihanan pehmeää ja sen neulominenkin sujui ilman suurempia ongelmia. Kaste tuntui siihen verrattuna todella kovalta ja se halkeili myös hiukan enemmän. Bambu oli myös yllättävän riittoisaa lankaa. Vähän yli puolet siitä lankamäärästä mitä tähän varasin sain kulumaan jakkuun. Jäljelle jääneestä määrästä saa helposti tehtyä vielä vaikka jonkin topin. Vielä kun löytäisi sopivan mallin.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Viisi asiaa

Sain Villaa Sukissa-blogista tunnustuksen. Paljon kiitoksia.

Haasteen ohjeet:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse 5 blogia (joilla alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä  kommentti heidän blogiinsa
3. Toivo, että ihmiset joille jätit palkinnon antavat sen eteenpäin viidelle.

Haasteen kysymykset ovat:
1. Viisi asiaa joita tarvitset päivittäin:
Jokin käsityö, kesken oleva kirja, kännykkä, ulkoilu ja  hyvä ruoka

2. Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:
Torey Hayden: Tiikerin lapsi
L. M. Montgomery: Sininen linna
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
George R. R. Martin: Valtaistuinpeli 
J. K. Rowling: Harry Potter-kirjat (edelleen suosikki kirjojani)

3. Viisi materialistista lahjatoivetta:
uusi tietokone, järjestelmä kamera, joku mielenkiintoinen kirja, rukki, lankaa

4. Viisi paikkaa, joissa haluaisit käydä:
Tallinnassa Karnaluksissa, Helsingin lankakauppoja kiertelemässä, kirjastossa (luettavian kirjojen pino alkaa uhkaavasti huveta), nappikaupassa (keskeneräinen jakkuni tarvitsisi napit), jäätelökioskilla (tekee mieli jätskiä)

5. Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:
hiljainen, järjestelmällinen, tunteellinen, huumorintajuinen, tunnollinen

6. Viisi elämän ohjetta, jotka haluat jakaa muille:




Saa nyt nämä neljä riittää, en ehdi etsiä viidettä. Myös tunnustuksen eteenpäin jakaminen taitaa taas jäädä tekemättä. Saa ottaa mukaan jos haluaa. Ensi viikolla toivottavasti saan neuletakkini valmiiksi (ja napit ostettua), että saisi tänne taas käsitöitä esiteltäväksi.

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Huhtikuun sukat

Nyt on siis valmistuneet huhtikuun sukat, jotka sopivat molempiin Suuren sukkahaasteen huhtikuun haasteisiin: sukat on neulottu suomalaisen värjärin värjäämästä langasta (minun!) ja sukissa on kantapää jollaista en ole aiemmin tehnyt. Edellisessä postauksessa tosiaan arvoin vielä kahden sukkamallin välillä, mutta lopulta puikoille päätyi malli Love and Liquor.


Tekoaika: 15-23.4.2013
Ohje: General Hogbufferin suunnittelemat Love and Liquor (saatavissa ilmaiseksi Ravelryssa)
Kenelle: minulle
Lanka: Novita Pikkusisko l. valkoinen, jonka värjäsin Kool Aideilla (Pink Lemonade ja Strawberry) vaalean punaiseksi, 91 g
Puikot: 2.5
Koko:  n. 39
Fiilis: Näistä tuli kivat. Tykkään varsinkin tuosta kantapää ratkaisusta ja sitä oli ihan kiva neuloakin.



Sukista oli tarkoitus neuloa niin pitkät kuin lankaa riittää, mutta kyllästyin kesken kaiken. Siksi lankaa jäi jäljelle vielä vajaa 10 g. Sukat on neulottu muuten ihan ohjeen mukaan, mutta kun varrelle alkoi pituutta kertymään, niin piti tehdä vähän pohjelisäyksiä. Lisäsin taakse 2 silmukkaa joka neljäs kerros neljä kertaa. Varren silmukat päättelin käyttäen Jeny's Surprisingly stretchy bind off menetelmää.


Ennen sukkien aloittamista pelkäsin, että tuollainen kantapää ei sovi minun jalkaani kovin hyvin. Huoli oli kuitenkin turha ja nämä kantapäät sopivat jalkoihini hyvin. Muutenkin nautin kantapäiden neulomisesta enemmän kuin yleensä. 


Neuloin nämä sukat osaksi myös siksi, että halusin kokeilla Novitan uutta ohutta sukkalankaa. Neuletuntuma Pikkusiskossa oli ihan mukava ja minä en huomannut muiden valittamaa säikeentymistä. Kuitenkin vasta käytössä nähdään kuinka hyvää tämä lanka on. Langan löyhäkierteisyys voi viitata siihen, että näiden sukkien kestävyys ei kovin hyvä ole. Ja värit tässä langassa ovat kyllä aika surkeita. Missä on kaikki kirkkaat värit?

Mutta joka tapauksessa tämä oli kiva projekti ja mukavat sukat sain aikaiseksi. Toivottavasti ne kestävät edes muutaman käyttökerran hyvän näköisenä.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Koolailua

Eilen oli sitten se päivä, kun viimein pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa värjäämistä. Minua on jo pitkään kiinnostanut kokeilla sitä, mutta koskaan ei ole tullut kokeiltua. Nyt huhtikuussa Suuren sukkahaasteen toisena haasteena on neuloa sukat suomalaisen värjärin värjäämästä langasta. Se antoi minulle hyvän syyn kokeilla Kool aideilla värjäämistä. Toinen syy, miksi päätin kokeilla värjäämistä nyt oli, että halusin kokeilla millaista Novitan uusi ohut sukkalanka Pikkusisko on, mutta Novitan tarjoamat värit eivät oikein houkutelleet. Ajattelin, että jos itse värjäämällä saisi miellyttävämpää väriä aikaiseksi.

Tilasin värit Tapion kaupasta samalla, kun tilasin sieltä paitsi värjättävät langat, myös seuraavan neuletakin langat. Jostain muualta olisi ehkä saanut halvemmalla ja Kool aid valikoima olisi ollut laajempi, mutta ajattelin, että parempi tilata värit samoilla postikuluilla kuin muutkin tarvitsemani langat.

Värjääminen alkoi laittamalla Pikkusisko kerät vyyhdille. Vyyhdinpuita ei ollut käytettävissä, mutta aika näppärästi vyyhdittäminen onnistui myös kerinpuilla.
Lankoja vyyhdittämässä.
Toisesta vyyhdistä tuli vähän pienempi, kun kerinpuiden kiristys petti kesken vyyhdityksen.
Ohjetta värjäykseen katselin enimmäkseen täältä. Aluksi laitoin langat likoamaan ämpäriin ja kattila hellalle lämpenemään. Veden kiehuessa lisäsin sinne ensin pussin Pink Lemonade jauhetta ja langat perään. Tavoitteena oli saada aikaan vähän epätasainen värjäys, joten vyyhdit laitoin aika rauhallisesti veteen.
Langat kattilassa ensimmäisellä värjäyskerralla.
Ensimmäisen värjäyksen jälkeen lanka oli hennon vaaleanpunaista, mutta osa langasta oli vielä valkoista. Mietin pitkään haluanko vahvistaa väriä, sillä se hento värikin oli aika kiva. Lopulta kuitenkin innostus värjäämiseen sai kokeilemaan värin vahvistamista noin 1/3 pussillisella Strawberry jauhetta.
Sopisiko lanka paremmin Love and Liqouriin?
Lopputulos on ihan kiva. Ei täydellinen, mutta kyllä tuota kestää katsoa. Jännä nähdä millaista jälkeä tuosta tulee neuloessa. Tarkoitus on neuloa tuosta Love and Liquor -sukat tai Ornamental sock. Täytyy kokeilla kumpaan lanka sopii paremmin. Niissä on vähän erilainen kantapää niin saa toisenkin huhtikuun sukkahaasteen täytettyä.
Vai Ornamentaliin?
Joka tapauksessa innostus värjäämiseen syntyi ja jäi tunne, että tätä pitää kokeilla joskus uudestaan. Niin helppoa ja kivaa se oli.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Virva

Vihdoin blogihiljaisuus päättyy, kun sain Virvan valmiiksi. Tämä ei ollutkaan mikään kaikkein helpoin projekti.
Tekoaika: 12.3-9.4.2013
Ohje: Punokset puikoille -kirjan Virva
Kenelle: minulle
Lanka: DROPS Alpaca violetti 442 g
Puikot: 2.5 ja 3
Koko: S
Fiilis: Muuten ihan kiva, mutta hihat ei oikein istu.

Minä sovelsin ohjetta aika tavalla. Heti alussa  neuloin samantien helman päärmeen kiinni, enkä ommellut jälkikäteen niin kuin ohjeessa käskettiin. Palmikkokaitaleen vyötäröllä neuloin kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla ohjeen mukaan. Sitten kun neljän päivän neulomisen jälkeen sain sen valmiiksi, niin totesin sen olevan aivan liian pitkä. Ei muuta kuin mittailemaan, laskemaan ja purkamaan. Toisella neulomiskerralla lopputulos olikin sitten paljon parempi, kun kaitale oli lyhentynyt yli 3 mallikertaa eli saman verran kuin hihan palmikkokaitaleen pituus on.

Hihoista en halunnut aivan niin leveitä kuin ohjeessa oli ja siksi loin niitä varten vain 90 silmukkaa. Neuloin hihat pyöränä, vaikka ohjeen mukaan ne olisi pitänyt neuloa tasona. Vyötärön palmikkokaitaleesta viisastuneena hihojen palmikkokaitaleet sain huolellisella suunnitettululla kerralla onnistumaan. Ainoa ongelma on, että ohjeen mukaan neulottuna kainaloihin tuli vähän liikaa leveyttä ja siksi se ruttaantuu rumasti. Sama ongelma näkyi kyllä olevan kirjan kuvassakin olevassa puserossa.

Loppujen lopuksi olen ihan tyytyväinen lopputulokseen vaikka ei se vieläkään ihan täydellinen ole. Ohjeen kaavakuva ei ollut kovin hyvä, sillä sieltä puuttui muutama mitta, mitä olisin kaivannut ja osa mitoista ei sopinut yhteen ohjeen kanssa. Muuten ohje oli kyllä ihan hyvä. 

Seuraavaksi puikoille päätyy huhtikuun sukat. Sitä ennen pitäisi vain värjätä lanka. Ensimmäistä kertaa olen kokeilemassa tuota hommaa. Yritän viikonloppuna raportoida, miten onnistuin.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

11 kysymystä ja vastausta

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista. Vähän aikaan ei ole luvassa valmiita töitä, kun menin aloittamaan Virvan neulomista ja siinä menee varmaan vähän aikaa. Kolmosen puikoilla, kun ei kovin nopeaa puseroa neulota. Onneksi sain Virpiltä Vaakun kotoisia käsitöitä -blogista haasteen, niin ei blogi hiljene kokonaan. Virpi haastoi minut vastaamaan seuraaviin kysymyksiin.

1. Mikä on kunnian himoisin käsityöhaaveesi?
Mikähän näistä minun monista haaveista on kunnianhimoisin. Sängynpeitteen virkkaaminen on jo vuosia ollut haaveenani, mutta se on pian jo sellainen haave, jonka olen toteuttanut. Toisaalta kunnianhimoinen käsityöhaave kuullostaa sellaiselta joka ei ole aivan pian toteutumassa. Ehkä kunnianhimoisin haave on siksi joskus tehdä joku neule ihan langan kehräämisestä alkaen itse. Ehkä se olisi myös itse suunniteltu. Ensin pitäisi vain oppia kehräämään.

2. Mikä on kunnianhimoisin toteutuneista käsitöistä?
Kesällä 2010 neulomani Papyrus-liina. Reilu kuukausi meni kun neuloin 2.5 puikoilla halkaisijaltaan noin 160 senttisen liinan. Kova urakka sen neulominen oli, mutta kyllä se ehdottomasti oli sen arvoista. Niin upea siitä tuli.
Liina pingotuksessa.
3. Jos sinulla olisi aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun ei osaa päättää mitä?
Ei yleensä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun edellinen työ kääntyy loppusuoralle päätän mitä teen seuraavaksi. Alkuviikosta sattui poikkeus tähän. Viime vuoden loppupuolella ostin Dropsin Alpacaa tarkoituksena neuloa niistä Virva. Aikaa kuitenkin kului ja mielenkiintoisia malleja oli tullut vastaan, jotka houkuttelivat Virvaa enemmän. Maanantaina sitten, kun piti aloittaa, en osannutkaan päättää mitä Alpacoistani tekisin. Neuloskelin sitten mallitilkkuja ja pohdin, millä mallilla pääsisin mieluisimpaan lopputulokseen. Vasta tiistaina päätin kuitenkin neuloa alkuperäisen suunnitelman mukaan Virvan. Tämmöinen jahkaaminen on kyllä minulle hyvin harvinaista. Yleensä minulla on täysin selvät sävelet mitä neulon milloinkin.

4. Mitä käsityötä teet mieluiten?
Neulominen on minulle kaikkein mieluisinta. Virkkaamisesta en jostain syystä nauti niin paljon kuin neulomisesta vaikka kyllä sekin menettelee. Ompeleminen ja kirjominen olisi myös ihan mielenkiintoista, mutta tuntuu, että niihin ei tahdo aika riittää. Neulominen on siitä kätevää, että neuloa voi tv:tä katsellessa, linja-autossa tai muuten vain kun on hetki aikaa.
Tässä todistetta siitä, että teen minä välillä ristipistojakin. Tämä on kyllä jo ollut useamman vuoden kesken, mutta vähitellen alkaa jo valmistuminen häämöttämään.
5. Liittyykö ammattisi käsin tekemiseen?
Ei todellakaan. Päinvastoin matematiikan opiskelu on aika teoreettista. Siksi käsitöiden harrastaminen on mukavaa vastapainoa sille.

6. Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai narskuvan puhdas säntillisyys?
Minä olen luonteeltani melko järjestelmällinen. Siksi jokaiselle työvälineelle on olemassa oma paikkansa. Mutta viime aikoina kaikki työvälineet eivät olekaan enää mahtuneetkaan sinne minne ne kuuluvat. Siksi viime aikoina kaappini käsityöhyllyllä ja laatikossa on vallalla pienoinen kaaos, kun tungen sinne yhä vain uutta tavaraa ja paiskaan äkkiä oven kiinni. Pitäisi varmaan alkaa käymään tavaroita läpi ja hankkiutua eroon ylimääräisistä.

7. Mitä käsityömateriaalia sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mutta et ole koskaan tehnyt siitä mitään? Kuinka kauan olet sitä säilönyt?
No lankaa on aika paljon varastossa, mutta niistä suurin osa on yksittäsiä keriä, joita on jäänyt jostain neuleesta yli. Ja ristipisto tarvike pakkauksia on myös muutama kaapissa odottamassa. Ne ovat siellä olleet jo kyllä yli viisi vuotta, kun tavoitteena on tehdä ne valmiiksi ennen kuin ostan uusia. Helmiä löytyy myös jonkin verran varastosta siltä varalta, että joskus innostuisi tekemään niistä jotain.

8. Millaisessa mielentilassa teet käsitöitä? Korskuen kohti kunniakasta lopputulosta kaamealla faartilla? Nautiskellen, rauhoittuen? Miten?
Vähän kaikenlaisissa mielentiloissa riippuen päivästä ja työn vaiheesta. Uutta työtä aloittaessa neulomisesta yleensä nauttii, mutta loppua kohti varsinkin suuremmissa neuloissa alkaa kyllästyttää ja vauhti kiihtyy, että pääsisi jo tekemään seuraavaa mielessä siintävää työtä.

9. Nyt alkaa mielikuvitus loppua näiden kysymysten kanssa, mutta oletko sinä keksinyt mielestäsi jonkun aivan uuden idean tai toteutustavan käsitöissäsi?
Enpä taida olla. Uusia ideoita ja tekniikoita tulee koko ajan vastaan niin paljon ettei omia ideoita ehdi kehitellä.

10. Minkä kouluarvosanan antaisit käsityötaidoillesi?
Usein minulla oli todistuksessa 10 käsitöistä. Jos pitäisi antaa pelkästään neulomistaidoilleni niin antaisin varmaan kympin ihan jo sen takia, että neulomisessa ei ole pitkään aikaan tullut vastaan mitään kovin hankalaa. Mutta koska kyse on käsityötaidoistani yleisesti annan itselleni arvosanaksi 9, siksi että käsitöiden tekeminen on minulla aika yksipuolisesti keskittynyt neulomiseen.

11. Mikä on sinulle rakkain jonkun muun tekemä käsityö?
Minulla ei ole paljoa muiden tekemiä käsitöitä varmaan senkin takia, että mieluummin teen itse kuin annan muiden tehdä minulle jotain. Onhan tuossa äitini (kangaspuilla) kutoma peitto. Se on varmaan se kaikkein rakkain, kun aina esillä ja käytössäkin aina silloin tällöin.
Äidin minulle kutoma peitto.
Olipa kivoja kysymyksiä. Tällaisiin käsitöihin liittyviin kysymyksiin on kiva pohtia vastausta. Nyt minun pitäisi keksiä 11 uutta kysymystä ja haastaa 5 bloggaajaa vastaamaan niihin. En kuitenkaan jaksa nyt keksiä uusia kysymyksiä, joten en tällä kertaa haasta ketään.