Aragorn

Samalla kun olen neulon jotain isompaa juttua, tarvitsen myös jonkun pienemmän neuleen, jota on helppo kantaa mukana. Siihen tarkoitukseen aloitin nämä Aragorn sukat. Nämä tulivatkin neulottua kokonaan linja-autossa.

Langan ostin pari vuotta sitten. Melko pian ostohetken jälkeen päätin jo mallinkin johon tätä lankaa käyttäisin. Ajattelin, että Aragorn nimiset sukat olisivat juuri sopiva malli langalle, jonka värin nimi on haltia. Sukat ovat siis saaneet nimensä Taru Sormusten herrasta trilogiassa esiintyneeltä hahmolta.

Nämä olivatkin aika mielenkiintoiset sukat neuloa. Sukat aloitettiin hiukan erilaisella tubular cast on -tekniikalla mitä olen aiemmin kokeillut. Tubular cast on -luomistekniikalla alku saadaan putkimaiseksi. Aloitusreuna näyttää siis siltä, että alussa on pieni käänne. Aikaisemmin käyttämilläni tekniikoilla reuna on yleensä ollut hiukan kireä. Näiden sukkien ohjeessa kerrotulla tavalla reunasta tuli hyvin joustava. Täytyy pitää tämä ohje mielessä, kun seuraavan kerran käytän tubular cast on -tekniikkaa.

Kantapää oli myös hiukan tavallisuudesta poikkeava. Tykkään kuitenkin siitä, sillä se istuu hyvin jalkaani. Lisäksi se näyttää hyvältä. Erityisesti tykkään siitä kuinka palmikot jakaantuvat kantapäässä kiilan molemmille puolille.

Näitä sukkia oli mukava neuloa. Ainoa mikä hiukan ärsytti oli turhat löpinät ohjeen joukossa. Ohje on ilmestynyt ensimmäisen kerran mysteerineulontana paloissa, jollaiseen tuollainen välitarinointi sopii, mutta kokonaisessa ohjeessa ne hiukan hankaloittivat ohjeen lukemista.

Aragorn:

Tekoaika: 29.1.-30.3.2016

Ohje: Aragorn by Janneke Maat

Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen värissä haltia 78 g

Puikot: 2.25

Koko: Large

Fiilis: Kivat ja hyvin istuvat sukat. 

Linkki Ravelryn projektiin: Aragorn

Sydämet sekaisin

Pari viikkoa sitten, kun esittelin omia lapasiani kerroin, että siskon lapaset olivat menneet rikki. Hänellekin piti siis neuloa uudet lapaset. Sopivaa malli ei vain tahtonut löytyä vaikka esittelin hänelle vaikka kuinka paljon eri vaihtoehtoja. Alkoi jo vaikuttaa siltä, että siskon pitäisi suunnitella lapasensa itse. Kerran hän sitten kertoi mitä halusi lapasissaan olevan. Sitä selitystä kuunnellessa mieleeni tuli eräs lapasmalli, joka tuntui sopivan hyvin siskon toiveisiin. Ja sehän yllättäen kelpasi hänelle.

Tangled Hearts:

Tekoaika: 4.-13.2.2016

Ohje: Tangled Hearts by Natalia Moreva

Lanka: Eri sukkalankojen jämiä yhteensä n. 55 g

Puikot: 2.75 mm

Fiilis: Näistä tuli ihanat! Mutta siskon tiukkojen vaatimusten täyttäminen ärsytti.

Linkki Ravelryn projektiin: Tangled Hearts

Ensimmäisen yrityksen tein 2.5 mm puikoilla, koska minun Perianthit ovat käytössä osoittautuneet hiukan liian harvoiksi ja niiden läpi tuulee. Siksi yritin tietoisesti neuloa tiukempaa kirjoneuletta kuin yleensä. Sehän sujui lopulta liiankin hyvin ja ensimmäisestä yrityksestä oli tulossa liian pienet. Ei siis auttanut muu kuin purkaa puolikas lapanen ja aloittaa uudestaan isommilla puikoilla.

Toisella yrityksellä onnistui paremmin ja lapaset valmistuivat nopeasti. Tämä oli siitä mukava malli, että pitkiä langanjuoksuja ei ollut montaa ja enimmäkseen lankojen sitomisesta ei tarvinnut huolehtia. Ensin siis neulottiin mustavalkoiset lapaset. Niiden valmistuttua osa sydämistä väritettiin silmukoita jäljentämällä. Tämä oli se kriittinen kohta, että lapaset sopivat siskolle. Värit valittiin tarkasti ja niiden järjestyksenkin piti olla tietty. Sitten minä sain kuningas idean ja värittää sydämet toiseen lapaseen peilikuvana. Tein sen kysymättä siskon mielipidettä ja väärinhän se meni. Tein sydämet oikeassa järjestykseen oikean käden lapaseen, kun siskon mielestä sen olisi pitänyt olla vasemman käden lapasessa oikein. Onneksi sain puhuttua siskon ympäri siihen, että värit menisivät molemmissa lapasissa samalla lailla, ettei ihan kaikkia sydämiä tarvinnut värittää uudelleen.

Vaikka siskon oikkujen täyttäminen ollut kovin kivaa, niin muuten kyllä tykkäsin tästä mallista. Ohje oli sikäli yllätyksellinen, että siinä oli 4 eri versiota, kolme 64 silmukalle ja yksi 56 silmukalle. Minä tein vaihtoehdon yksi, mutta muutkin olivat kivoja. Ohjeessa ei tekstiä ollut, pelkkä kaavio, mutta sehän riittää hyvin, jos yhtään on lapasia neulonut. Ainoa mitä piti vähän miettiä oli aloitus. Minä neuloin alkuun 4 kerrosta 1 kiertäen oikein, 1 nurin joustinneuletta ennen kuin aloin seuraamaan kaaviota.

Hyvää ystävänpäivää kaikille! 

Edith-matto

Olen jo pitkään ihastellut virkattuja mattoja ja haaveillut sellaisen tekemisestä. Itse asiassa aloitinkin jo virkkaamaan Juhannusruusu mattoa monta vuotta sitten, mutta se kaatui siihen, ettei minulla ollut tarpeeksi kudetta. Vuonna 2012 kävin Kempeleen mattokutomosta ostamassa trikookudetta virkattua mattoa varten. Ennen joulua järjestelin kaappejani ja nuo kuteet tulivat vastaan. Silloin päätin, että nyt nuo täytyy käyttää pois viemästä tilaa kaapissani (jossa on muutenkin ihan liikaa käsityötarvikkeita).

Edith:

Tekoaika: 29.1.-4.2.2016

Ohje: 147-16 Edith by DROPS design

Materiaali: puuvilla trikookude violetti 920 g

Koukku:  8 mm

Koko: Halkaisija n. 77 cm

Fiilis: Olisin halunnut virkata isomman, mutta kude loppui kesken.

Linkki Ravelryn projektiin: Edith

Ennen aloitusta haaveilin virkkaavani matosta isomman kuin ohjeessa, niin että noita pitsi osuuksia olisi tullut kolme. Sillä lailla matto näytti kivemmalta mitä olen muiden toteutuksia katsonut. Aina ei vain kaikki mene niin kuin suunnittelee. Kude riitti täsmälleen ohjeen kokoiseen mattoon. Seuraavaa kerrosta jäljellä olevalla kudemäärällä ei saanut tehtyä (minä kyllä kokeilin). No ihan kiva siitä tuli noinkin.

En usko, että tämä jää viimeiseksi virkkaamakseni matoksi. Saa vain nähdä montako vuotta menee ennen kuin innostun taas maton virkkaamisesta.

Perianth

Jokin aika sitten sisko valitti, että hänen lapasensa olivat menneet rikki. Minä ihmettelin, että miten voi saada lapaset rikki. En minä vain ole saanut yksiäkään hajotettua. Ennemmin ne katoavat kuin hajoavat. Tämän ääneen sanominen tietenkin kostautui heti. Viime vuonna minulta meni rikki useampi lapanen ja yksi sormikas. Ongelma meni jopa niin pahaksi, että loppuvuodesta minulla oli käytössä ainoastaan yksi ehjä pari. Piti siis neuloa uudet lapaset.

Perianth:

Tekoaika: 22.-28.1.2016

Ohje: Perianth by Barbara Gregory

Lanka: Tukuwool Fingering väreissä Futo (20) 31 g ja Taate (8) 11 g

Puikot: 2.25 mm ja 2.5 mm

Fiilis: Upea malli, mutta pitkiä langanjuoksuja oli vähän liikaa.

Linkki Ravelryn projektiin: Perianth

Pitkän aikaa selasin eri lapasmalleja ennen kuin päädyin tähän upeaan malliin. Mallin suunnittelijalla Barbara Gregorylla on muitakin hienoja kirjoneule malleja. Pakko kuitenkin varoittaa, että hänen ohjeensa eivät taida olla sopivia ihan kirjoneule aloittelijoille. Ainakin näissä ja aiemmin neulomissani Horatio ja Oren -lapasissa oli molemmissa aika paljon pitkiä langanjuoksuja.

Aluksi minua epäilytti hiukan lapasten koko. Ohjeessa annetuista koista suurin oli minulle sopivin, vaikka hiukan liian pieni sekin mittauksen perusteella olisi ollut. Harkitsin jopa neulovani nämä onteloneuleena saadakseni hiukan lisää kokoa. Onneksi kirjoneule käsialani oli kuitenkin niin paljon löysempi, että sain pienimmän koon ohjeella sopivat lapaset.

Tässä projektissa pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan suomalaista Tukuwool lankaa. Ja tykkäsin kyllä. Se tuntui neuloessa mukavan karhealta, joka minusta on varsinkin kirjoneuleessa tosi hyvä asia. Valmiissa neuleessa karheus ei tunnu. Väreistäkin tykkäsin. Varsinkin tuo tummempi väri Futo miellyttu siihen malliin, että tarvitsen tuon värisen puseron,

Patenttineuleen opettelua

Patenttineule on viime aikoina ollut pinnalla. Pitihän se minunkin kokeilla millaista sen neulominen on. Mitään kaikkein helpointa mallia en tietenkään valinnut.

Damask:

Tekoaika: 31.12.2015-21.1.2016

Ohje: Damask Cowl by Nancy Marchant

Lanka: Hjertegarn Extrafine Merino 120 kanerva (1850) 80 g ja tumma violetti (1800) 84 g

Puikot: 4.5 mm

Koko: ympärys 106 cm, korkeus n. 25 cm

Fiilis: Mielenkiintoinen projekti.

Linkki Ravelryn projektiin: Damask Cowl

Huivin aloittaminen osoittautui aika vaikeaksi. Jouduin aloittamaan muistaakseni 3 kertaa ennen kuin patentin neulominen alkoi sujua. Sitten sainkin neulottua melkein 5 cm ennen kuin huomasin, että olin tehnyt useamman virheen monta kerrosta aiemmin. Pakko oli taas purkaa, mutta virheet korjattuani homma alkoi sujua. Koko ajan piti vain tarkasti keskittyä mallineuleeseen, ettei virheitä syntynyt. Muuten malli ei kovin vaikea ollut, kun patenttineulekin alkoi käydä tutuksi. Itse asiassa minusta tuntuu, että tämä malli näyttää vaikeammalta kuin se on.

Lanka oli minulle uusi tuttavuus. Se oli muuten  hyvää lankaa, mutta se halkeili aika helposti. Muuten kyllä tykkäsin langan pehmeydestä ja luulen, että tätä täytyy saada vielä lisää.

Tämä oli minusta oikein mukava neuletyö. Se oli juuri tarpeeksi haastava, että mielenkiinto säilyi koko ajan. Ja aina on kiva oppia uutta. Patenttineuleeseen ihastuin sen verran, että sitä täytyy varmasti tehdä toistekin. Ainakin tämä pipo ja tämä pusero houkuttaa.

Islantilainen

Sain joululahjaksi jokunen joulu sitten Islantilaisia neuleita kirjan. Siitä lähtien on ollut haaveissa neuloa islantilainen kaarrokeneule. Viime vuoden lopulla päätin viimein aloittaa. Ensimmäinen vaikeus oli valita minkä kirjan kauniista neuleista oikein teen. Ja kun se oli saatu päätettyä niin seuraava ongelma oli värien valinta. Onneksi siskoni auttoi siinä ja hyvän väriyhdistelmän hän valitsikin.

Gjöf -takki

Tekoaika: 13.11.2015-15.1.2016

Ohje: Gjöf by Gréta Björk Jóhannesdóttir kirjasta Islantilaisia neuleita

Lanka: Istex Létt-Lopi väreissä Light Ash Heather (54) 377 g, Pink Heather (1412) 34 g, Rose Heather (9428) 14 g ja Berry Heather (9429) 46 g

Puikot: 4 ja 4.5

Koko: M/L

Muokkaukset: Kaikki silmukkamäärät muokattu ohuemmalle langalle, esimerkiksi kaarrokkeen kavennukset suunnittelin täysin uusiksi. Joustinneuleeksi tein 1 kiertäen oikein, 1  nurin -neuletta.

Fiilis: Neulominen oli kivaa lukuunottamatta kolmiväristä kirjoneuletta. Hyvin onnistuin saamaan sopivan kokoisen takin.

Linkki Ravelryn projektiin: Gjöf

Mitenkään helpolla en itseäni päästänyt tämän islantilaisneuleen kanssa. Ensimmäiseksi onnistuin valitsemaan neuleen, jossa tehdään kolmiväristä kirjoneuletta, jonka tekemisestä en tykkää ollenkaan, Onneksi sitä tehtiin vain kuusi kerrosta. Toisekseen päätin tietenkin neuloa takin ohuemmalla langalla kuin ohjeessa oli käytetty. Se tietenkin johti siihen, että täytyi harrastaa paljon laskemista tätä neuloessa. Onneksi tykkään laskemisesta. Lisäksi suunnittelin kaarrokkeen kavennukset täysin uusiksi käyttäen hyväksi toista kirjan ohjetta Afturia. Sitten vielä piirsin kaarrokkeen kaavion uudelleen. Sen avulla kaarroke kuitenkin onnistui kerralla.

Kaikkien näiden haasteiden jälkeen etukäteen jännittävin vaihe takin teossa ei tuntunut missään. Minä nimittäin steekkasin ensimmäistä kertaa. Eli siis leikkasin tuon takin tuosta keskeltä auki. Hurjan kuuloista, mutta ei se ollut loppujen lopuksi niin pelottavaa. 

Olen tosi tyytyväinen siihen miten hyvin tämä loppujen lopuksi onnistui. Takista tuli juuri sopivan kokoinen ja se näyttääkin oikein kivalta. Onneksi pakkasia vaikuttaa edelleen piisaavan, joten voin ottaa tämän saman tien käyttöön.

Ruusu kalenterin väliin

Vuoden 2016 aloitin virkkaamalla pienen työn. Joululahjaksi sain Anno Domini kalenterin. Pian heräsi ajatus, että kalenteri tarvitsee väliinsä kirjanmerkin osoittamaan millä viikolla ollaankaan menossa. Koska kalenterin aiheena ovat kukat (ja vähän muutkin kasvit), virkkasin kirjanmerkiksi ruusun.

Tekoaika: 3.-5.1.2016

Ohje: Omasta päästä, idea Pinterestistä, samoin ruusun ohje löytyy sieltä

Lanka: Mysteeri puuvillalankoja vaaleanpunaista 5 g ja vihreää 2 g

Koukku: 1.75

Fiilis: Onnistunut lopputulos!

Linkki Ravelryn projektiin: Rose bookmark

Pinterestistä en löytänyt muuta kuin kuvan tällaisesta kirjanmerkistä, joten kaikki piti suunnitella itse. Eniten aikaa menikin sopivan kukan ohjeen löytämiseen ja kokeilinkin yhtä toista vaihtoehtoa ennen kuin löysin tämän, jonka tein. Varren ja lehdet teit omasta päästä, mitä nyt lehtiin otin vähän mallia Lesley Stanfieldin kirjan Anna kaikkien kukkien kukkia saniaisesta. Varren toiseen päähän suunnittelin ensin virkkaavani isomman lehden, mutta päädyin sitten kuitenkin tekemään tupsun.

Hyvin on toiminut kirjanmerkki tähän asti, joten eiköhän se toimi loppuvuodenkin. Ja kyllähän se piristää pöytääni, kun aina esillä olevan kalenterin välistä pilkottaa ruusu.